Tieteellistä, kaupallista ja turhaa

Kansainvälisellä valaanpyyntikomissiolla IWC:lla on ristiriitainen tehtävä sekä suojella valaskantoja että kehittää hallitusti valaanpyyntiä. Jäsenvaltioita on 88, ja osa vastustaa ja osa harjoittaa valaanpyyntiä. Komissio on umpikujassa, josta etsittiin ulospääsytietä Agadirissa kesäkuun puolivälissä. Kompromissiehdotus olisi sallinut kaupallisen valaanpyynnin kymmenen vuoden koeajalla myös uusille alueille ja maille, kuten Etelä-Korealle, Venäjälle ja Kiinalle, mutta pienentänyt kiintiöitä ja lisännyt suojelualueita.

Liiallinen kaupallinen valaanpyynti vei 1900-luvulla monet valaslajit Eteläisellä jäämerellä sukupuuton partaalle, ja vuonna 1984 kaupallinen valaanpyynti kiellettiinkin kokonaan. Kieltoa kuitenkin kierretään yleisesti. Esimerkiksi Japani on kiellon jälkeen pyytänyt 9 409 valasta mm. Eteläisen jäämeren rauhoitusalueella vedoten tieteelliseen valaanpyyntiin. Valaskannat eivät olekaan elpyneet toivotulla tavalla.

Miksi valaiden pyytäminen on pyyntimaille sitten niin tärkeää? Mitä ihmettä valaista tehdään?

No, lihaa tietenkin syödään (eli tutkimusvalaiden liha myydään) ja ruokakulttuurilla valaanpyyntiä usein perustellaankin. Naapurimme norjalaiset kertovat kainostelematta valaanlihan olevan osa ruokaperinnettään. Kesäkuisessa valaanpyyntikomission kokouksessa tutkijat kuitenkin ojensivat komissiolle raportin, joka kertoo ainakin kaskelotin lihan olevan jopa ihmisravinnoksi kelpaamatonta. Valaanpyyntiä perustellaan myös väitteillä, jonka mukaan valaat syövät liikaa kalaa ja uhkaavat näin kalakantoja. Jaa. Eikö tuolla perusteella pitäisi lahdata ihmisiä?

Tieteellinen valaanpyynti on kuitenkin kulissi kaupalliselle pyynnille. Pointti on se, mitä valaista voisi tehdä. Valaansuojelujärjestö WDCS:n mukaan japanilaiset, norjalaiset ja islantilaiset yhtiöt ovat hakeneet tuhansia patentteja valasperäisille tuotteille: valaasta voitaisiin tehdä esimerkiksi golf-palloja, ravintolisiä, hiusvärejä ja biopolttoainetta. Kas, tiedettä se on tuotekehityskin.

Jos kaupallista pyyntiä kiellosta huolimatta esiintyy, eikö sen voisi samantien sallia? Koko kysymys on periaatteellinen: kun kyse ei ole enää kansallisesta ruokakulttuurista, eikö valaanpyynti ja -myynti pitäisi sallia kaikille? Onko siihen taas varaa? Toisaalta: jos valaita halutaan myös suojella, ei kaupallista pyyntiä voi sallia ilman tehokasta valvontaorganisaatiota ja toisaalta jatkuvaa valaskantojen tutkimusta. Mikä taho valvontaa ja tutkimusta sitten suorittaisi ja miten? En luottaisi hommaa IWC:lle. Kinkkistä.

Tällä hetkellä CITES-sopimus kieltää valaan maahantuonnin kaikista maista, myös EU:n sisällä. Jos kaupallinen valaanpyynti joskus sallitaan, tarvitaan selkeä merkintä niihin tuotteisiin, jotka käyttävät valaasta saatavia raaka-aineita. Kuluttajat voisivat sitten tehdä valintansa huulikiiltonsa suhteen muunkin kuin hinnan perusteella. 

Lisää pohdittavaa:

• Kaskelottien ulosteet hillitsevät ilmastomuutosta!
• Japani oli yrittänyt lahjoa pieniä jäsenvaltioita äänestämään vaalissa valaanpyyntinsä puolesta, ja WWF sanoo, että tämä on ollut tilanne jo vuosikaudet.
• Valaita voi adoptoida!
• Tanska, joka haluaa tappaa lisää ryhävalaita yritti viime viikolla pelastaa rannikolleen ajautunutta valasta..

KUVA: WWF, Flickr: 4@NO2 ja Mike Johnston