Ruohonjuuritason sissit
Hertta PäivärintaGuerilla gardening on globaali-ilmiö, jonka tavoitteena on taistella viheralueiden hoitamattomuutta vastaan omatoimisen kaupunkiviljelyn avulla. Sissiviljelijät ottavat haltuun paikkoja, jotka näyttävät olevan omistajansa laimin lyömiä. Toiminta asettuu palstaviljelyn, kansalaisaktivismin ja graffitikulttuurin välimaastoon. Ilmiön taustalla oleva filosofia on väljä ja ihmiset ovat mukana eri syistä. Tätä luvatonta istuttamista on esiintynyt ympäri maailmaa jo vuosituhansia.
Niin kauan kuin on ollut maanomistusta, on ollut myös ihmisiä, jotka ovat tarvinneet toisten maata ruokansa viljelyyn. Toiminta on saanut myös poliittisia ulottuvuuksia länsimaiden ulkopuolella, jossa toiminnalla ei välttämättä ole esteettisiä perusteita vaan viljely tapahtuu suureksi osaksi ruoan kasvattamisen vuoksi. Vuonna 1973 alkunsa saanutta New Yorkissa sijaitsevaa Liz Christyn puutarhaa pidetään yhtenä ensimmäisistä ja tunnetuimmista luvattomasti tehdyistä puutarhoista. Guerilla gardening -liikkeen nykymuodon isänä voi pitää lontoolaista Richard Reynoldsia, joka aloitti bloggaamisen omasta salaviljelystään jo vuonna 2004.
Sissiviljelijät julistivat vapunpäivän maailmanlaajuiseksi auringonkukan istutuspäiväksi, mutta Suomessa tempaus järjestettiin kesäkuun ensimmäisenä viikonloppuna. Olin mukana Guerilla gardening -pyöräretkellä Helsingissä ja kävin istuttamassa auringonkukansiemeniä Villen, Hannan ja Marian kanssa. Sissit osoittautuivat uskottaviksi puutarhureiksi, vaikka kuokan sijaan operoitiinkin haarukalla!
Sissiviljelijät in action
Sissiviljely on Helsingissä rentoa ja suhteellisen epäjärjestäytynyttä. Kohteena ovat usein penkereet, joita kaupunki tai taloyhtiö ei ole hoitanut. Istutuksia tehdään esteettisen viihtyvyyden lisäämiseksi, mutta viljely on myös harrastus ja sosiaalista toimintaa. Ajatus viihtyisämmästä, ekologisesti kestävämmästä ja toimivammasta kaupunkikuvasta motivoi Dodon kautta toisensa löytäneitä kaupunkiviljelijöitä.
Ville huomauttaa, ettei menisi istuttamaan jonkun toisen kukkapenkkiin omia kukkiaan, sillä tarkoitus on kaunistaa niitä paikkoja, joita kukaan muu ei ole hoitanut. Vaikka tahdikkuus ja kohteliaisuus kuuluvat globaalisti Guerilla gardening-aatteeseen, näkee Hanna myös yhteyden graffitikulttuuriin:
- Ei ole oikein mennä kenenkään omakotitalon seinään maalaamaan, mutta rumissa ja hylätyissä rakennuksissa graffitit ovat hienoja.
Liike on saanut virallisia tahoja ympäri Eurooppaa heräämään ympäristön hoidon suhteen. Tapaamani sissit toivoisivat myös Suomessa virallisten tahojen aktivoituvan.
-Tavoitteena on se, että ihmiset heräisivät tarkkailemaan omaa asuinympäristöään ja miettimään, millaisessa kaupungissa he itse haluaisivat asua. Samaiset ihmiset voivat hyvinkin työskennellä kaupungilla tai julkisella sektorilla, Ville kokoaa.
Mieleen saattaa nousta että, onko sissiviljelystä esteettistä hyötyä: muutama kukka siellä täällä ei vielä kaupunkia kaunista. Mutta esimerkiksi Inarintiellä Vallillassa, missä allekirjoittanutkin on joskus asunut, asukkaat ovat heränneet viljelemään ja pitämään pihastaan parempaa huolta. Suomalaiset sissit toivovatkin näyttävänsä suuntaa tavalliselle kansalaiselle toimia, koska "sieltä se varsinainen muutos lähtee".
Itse taidan tästä inspiroituneena istuttaa yrttitarhan keittiöön. Sekä Kaupunkiviljely.fi että Marttojen internetsivustoilta voi tutustua kaupunkulviljelyn eri muotoihin ja tsekata omat mahdollisuudet viljelyyn. Siellä on myös erinomaiset ohjeet, miten päästä alkuun - oli kyse sitten takapihan viljelylaarista, kompostin kurpitsoista tai keittiön yrteistä.
Myöhemmin kesällä käyn tarkistamassa, missä vaiheessa Torkkelinmäen auringonkukat ovat.
Ps. Kysyimme kansanedustaja Ilkka Kanervalta asiantuntijan mielipidettä siitä, onko Helsingin kaupunki hoitanut huonosti puutarhojaan, mutta emme saaneet vastausta.
KUVA: Flickr /treyevan
Reader Comments (3)
ei ole torkkelinmäki puhjennut kukkaan, mutta kalliossa ja vallilassa kasvaa jo puolimetrisiä aurinkoja! harmi, että osa on ilmeisesti kaupungin toimesta kitketty pois. mietityttää, että onko kyseessä rikkaruohoksi luuleminen vai tietoinen ulkopuolisten istutusten poistaminen. toivomme rikkaruohoväärinymmärrystä ja käymme kastelemassa jäljelle jääneitä, helteillä puuskuttavia arskoja!
tosiaankin paristakin eri kohteesta oli kaikki auringonkukat kitketty systemaattisesti pois. sinänsä ihmeellistä, että joidenkin mielestä pelkkä multakasa on kauniimpi kuin kukkapenkki. ensi vuonna sitten uudestaan.
lisäksi kesän pitkä ja rutikuiva hellehjakso on rokottanut jäljellejääneitä taimia aika rankalla kädellä. nyt vaan odotellaan ja toivotaan, että nuo viimeiset aurinkosissit selviävät ja saavat oikeuden kukkia.
Voi höh! Kiitti kuitenkin infosta. Onneksi sentään Kallion ja Vallilan istutukset ovat tuottaneet tulosta.