Lauantaina radiossa: 101 kysymystä ydinvoimasta
Katja Lahti
Olen kyllästynyt katsomaan sivusta ydinköydenvetoa, jossa vetäjinä on poliitikkoja, energiayhtiöitä, lobbareita, luonnonsuojelijoita, insinöörejä, sähköpörssi ja EU. Kansalaisten mielipide vaihtelee, uusin lienee se, että 52 prosenttia vastustaa, 34 kannattaa. Entäpä päättäjät: enemmistö kansanedustajista kannattaa, mutta epävarmojakin löytyy. Mielestäni kansanedustaja ei ole palkkansa arvoinen, jos kantaa ei ala pikkuhiljaa löytyä, sen verran isoista asioista puhutaan. Nappia painetaan 1.7.2010.
Ymmärtääkseni Suomella on energiapoliittisesti kaksi tavoitetta: energiaomavaraisuus ja kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen. Muita motiiveja ei ole ainakaan suoraan myönnetty olevan.
Teollisuus ja kuluttajat tarvitsevat energiaa, se on selvä. Energiaa pitää saada katkottomasti riippumatta siitä paistaako aurinko ja sattuuko tuulemaan. Kaikki kiteytyykin energiankulutuksesta tehtyihin arvioihin. Metsäteollisuuden sähkönkulutusarvion paikkansapitävyydestä kiistellään. Kasvuväitteille löytyy myös täysin vastakkaista tutkimustietoa, jonka mukaan energiatehokkuus, uudet EU-direktiivit (mm. energiatehokkuusdirektiivi ja EUP-direktiivi) sekä uuden teknologian (lämpöpumput ja älykkäät sähkömittarit) käyttöönotto vievät Suomen vähenevän sähkönkulutuksen tielle. Tämä konkretisoituu kuluttajalle vuoden 2013 loppuun mennessä, jolloin jokaisessa kodissa on älykäs sähkömittari, joka mahdollistaa kulutuksen optimoinnin. Ruotsissa sähkönkulutus on jo kääntynyt laskuun.
Ihmisten pelottelu Tshernobylillä on mielestäni turhaa. Suomalainen ydinvoimala, vaikkakin itäeurooppalaisella työvoimalla rakennettu, tuskin räjähtää - vaikka toki se VOI räjähtää, mikä on ihan hyväksytty syy kammota ydinvoimaa. Itseäni pahimmin hiertävät ydinjäte, energiaomavaraisuus ja suomalainen työllisyys - tai sen puute.
Ydinvoima työllistäjänä?
Ydinvoima ei ole mikään suomalaisten suurtyöllistäjä, varsinkin kun Olkiluoto kolmosen kimpussa hyörii enimmäkseen ulkomaalaisia. Sen sijaan Suomella olisi valtavat markkinat ympäristöteknologioissa. Janne Hietaniemi Finprosta kertoo, että maailmalla Cleantechin eli ympäristöteknologiamarkkinoiden arvo on jopa 1600 miljardia euroa. Suomen vahvan osaamisalueen, energiatehokkuuden toimialan, arvellaan olevan jopa 30% vuotuisessa kasvussa. Hietaniemi lisää, että ympäristön kannalta kestämättömän yhteiskunnan muuttaminen kestäväksi luo kyllä valtavasti uusia työpaikkoja. "Tarvitsemme paljon uusia palveluita, jotta elämä olisi helppoa, mutta kuitenkin kestävää." Kyseessä on globaali megatrendi. Eikö työllisyyden kannalta olisi paljon järkevämpi katsoa, mitä maailma juuri nyt ostaa?
Energiaomavaraisuus?
Helsingin yliopiston tutkijatohtori Tim diMuzio kirjoitti nosti esiin (HS 6.6.) Helsingin Sanomien mielipidepalstalla, että polttoaineena käytettävää uraania tuodaan mm. Kanadasta ja Australiasta, eikä meillä ole rikastamoakaan. Hän myös uskoo, että uraanin hinta on nousussa. Olisimme siis edelleen riippuvaisia ulkomaisesta energiasta, joka kaiken lisäksi kallistuu. Entä loppuuko maakaasun, öljyn ja kivihiilen tuonti kuin seinään ydinvoimalan käynnistyessä?
Milloin sähköä on riittävästi? Suomessa ongelmana ovat kulutuksen epätasaisuus. Teknillisen Korkeakoulun professori Peter Lund kertoi viime syksynä, että ydinvoiman lisärakentaminen aiheuttaa sähkön ylituotantoa ja johtaa ydinsähkön vientiin. Kääntäen tilanne on aika epämiellyttävä: miksi haluamme tuottaa pelkkää ydinjätettä itsellemme? Ja eikö tarkoitus ollut olla omavarainen? Haluaako joku myydä ydinsähköä?
Ydinjäte ja sen loppusijoitus
Säteilevä ydinjäte ei ole mitään kanankakkaa. Asia, joka pitää haudata miljooniksi vuosiksi jonnekin maan uumeniin, jonka säilytyksessä pitää ottaa huomioon tulevat jääkaudet, maanjäristykset ja pohjavesialueet, ei ole tavaraa, jota yhteiskunnan pitäisi tuottaa. Ja miksi hallitus on valmis antamaan toisen ydinvoimalaluvan Fennovoimalle, jolla ei ole vielä mitään hajua, mihin se jättensä lykkää. Onneksi firmalle on annettu kuusi vuotta miettimisaikaa.
Jos suomalainen ydinjätteen loppusijoitus on täysin turvallista niin ruvetaan sitten myymään sitä - kyllähän maailmassa ydinjätettä riittää. Varsinkin kun muualla maailmassa säilytystä ei ole vielä kokonaisuudessaan ratkaistu. Entä minkälainen takuuaika on ydinjätekapselilla?
Summa summarum
Minä kammoan ydinvoimaa siksi, että sen ympärillä haisee puhdas politikointi, jolla ei ole mitään tekemistä julkisesti lausuttujen tavoitteiden tai realismin kanssa. Ministeri Pekkarinen on jo ääneen todennut lähetekeskustelussa, että jos asiantuntijat ja teollisuus esittävät eriävät arviot, hän uskoo teollisuutta. Miksi asiantuntijoiden sana painaa vähemmän?
Kumpaankin suuntaan pystyy osoittamaan laskelmilla melkein mitä tahansa. Ja kumpaankin suuntaan mielipiteet muodostetaan tunnesyin: kukaan meistä ei voi TIETÄÄ, millainen maailma oikeasti on tuhansien vuosien päästä ja mitä jätteille silloin tapahtuu. Ydinvoima onkin eduskunnassa ns. omantunnonkysymys. Paras arvaaja voittakoon.
Kuka tätä ydinvoimaa oikein rakastaa? Kerro jos tiedät! Muussa tapauksessa kuuntele lauantain radiolähetys YLE Radio 1 kanavalta, jossa ovat mukana Talousvaliokunnan puheenjohtaja Jouko Skinnari ja Greenpeacen ohjelmajohtaja Harri Lammi. Lisäksi ohjelmaan on haastateltu Finpron Janne Hietaniemeä ja Posivan tutkimusjohtaja Juhani Viraa. Tuttuun tapaan siteeraamme hyviä kommentteja - laita siis mielipiteesi ilmoille!
KUVA: Flickr / Kevin Dooley
Reader Comments (20)
Pliis, kirjoittajan nimi juttuun! Pakollinen varsinkin näissä minä-muodossa kirjoitetuissa.
Liisa, toiveesi on täytetty. :)
OIkeasti mietityttää, että kuinka kalliiksi se loppusijoittaminen tulee! Ydinjäteyhtiöt eivät ole loppuun asti takaamassa turvallisuutta vaan vastuu siirtyy jossain vaiheessa valtiolle. Ja miten voi luottaa yhtiöön, jonka tarkoitus on kuitenkin tuottaa voittoa?
Mun mielestä ei vaan ole reilua, että tän päivän jaskat säilötään tuleville sukupolville. Se on ajatuksena jotenkin vaan niin absurdi ja epäsivistynyt ja osoittaa, ettei "kukaan" todellakaan ajattele juuri oman sukupolven napoja pidemmälle.
En yhtään ihmettele, että tietoisesti lapsettomina pysyviä tuntuu löytyvän enempi koko ajan.
Käsittääkseni uusia ydinvoimaloita tarvitaan lähinnä korvaamaan vanhat voimalat, jotka ovat jo toimineet suunniteltua pidempään. Itse ainakin toivoisin, että voimaloista tulisi tehokkaampia, jolloin niitä tarvittaisiin vähemmän ja vanhat voitaisiin rauhassa kuopata pois.
Itsessään teknologiahan on turvallista eikä todellista räjähdysvaaraa pitäisi olla (edes tarkoituksella yritettynä). Teknologiahan on hyvin erilaista nykypäivänä kuin Tshernobylin aikana (tuolloin piti nähdä vaivaa, että reaktion sai pysäytettyä; nykyään vaivaa pitää nähdä reaktion aikaansaamiseksi). Suurin riski omasta mielestäni on juuri hintojen kilpailuttaminen yhdistettynä halpaan työvoimaan. Tietysti kaikki on turvallista, mikäli kaikki on tehty oikein ja huolella.
Olen kyllä samoilla linjoilla kirjoittajan kanssa: turvautuminen ydinvoimaan vain hidastaa uusiutuvan energiateknologian kehitystä ja sen hyödyntämistä. Kun ydinvoimaomavaraisuudestakaan ei todellisuudessa voida puhua, pidän ko. teknologiaa jo auttamattomasti vanhentuneena ja tulevaisuutta ajatellen pelkkänä taakkana Suomelle, mikäli useita uusia voimaloita rakennetaan.
Ydinvoimaan liittyy vastustajien puolella enemmän tunnetta kuin tietoa, kuten esimerkiksi tähän loppusijoitusasiaan. Riskejä on mutta ydinvoiman osalta ne ovat jo lainsäädännöllisesti todella hyvin mietitty. Aina voidaan kysyä, mitä riskien hallinta oikeasti maksaa ja kuka maksaa, mutta ei tässä olla lähelläkään jotain kuumatkaa. Uraanin kaivuuseen liittyy ongelmia, mutta ne voidaan kyllä hallita jos halutaan. Talvivaarasta tulisi sivutuotteena koko Suomen tarvitsema uraani niin halutessa.
Ihmisiä kuolee muihin riskehin liittyen lukemattomia dekadeja enemmän kuin ydinvoiman menneisiin ja tuleviin riskeihin liityen. Miettikää huviksenne, mitä USA poltti rahaa pelkkään Irakin sotaan ja verratkaa sitä Suomen valtion pyrkimyksiin turvata energiaomavaraisuus erittäin hyvin hallituilla riskeillä.
Ydinvoiman lisärakentaminen on erittäin edesvastuutonta. Minusta poliitikot eivät osaa ajatella ehdottaessaan lisäydinvoiman rakentamista. Uraanin louhiminen on vaarallista, voimalat ovat kalliita rakentaa ja maisemassa rumia. Kukaain ei ole ratkaissut jäteongelmaa. Energiaa saadaan Suomessa muutenkin; esim. metsät ovat täynnä energiapuuta. Sen korjaaminen työllistäisi hyvin paljon työttömiä. Minusta ydinvoiman kannattaminen on ympäristörikollista toimintaa.
hei. Olen sitä ikäpolvea, joka lapsena kasvoi ydinvoiman pelossa. Olimmehan peloteltu silllä , että Amerikan paha presidentti painaa punaista nappulaa, ja neuvostoliiton rauhaarakastavan puoluejohdon on tehtävä vastaava päätös, ja niinpä olemme keskellä ydinsotaa, jossa lapsen piirtämät rauhan kyyhkyset mustuvat ja tuhoutuvat. Näin siis mielikuvatasolla.
Nyt vanhempana suojelen lapsia, eläimiä, kidutettuja, metsiä. laitan rahaa hyväntekevä'iyyskohteisiin rauhoittaakseni kulutustietoisen omatuntoni tuskia. asiallista selkeää tietoa ydinvoiman energiataloudellisista seikoista puolesta ja vastaan tuntuu olevan vaikea saada arkipäivätasolla.Ehkä syynä myös oma laiskuus, olisi niin helppoa kun joku kertoisi mikä on hyvä ratkaisu. Toisaalta tietoa eri energiamuodoista on paljon, joten oleellisimman tiedon erottaminen kaikesta myös moralistisesti värittyneistä mielipiteistä on ajoittain vaikeaa. Miitä tuulinenrgia investointina maksaisi, entä auringon käyttö, entä hiili, entä hake, entä klapipino. Mitä tuhoan kun valitsen jonkun energiamuodon. Eli informaatiotulvan edessä valitsen sen minkä ehkä niin monet muutkin, en tiedä mikä on hyvä ratkaisu, olen hiljaa, teen omat valintani arkipäiväntasolla ja koetan elää ihmisiksi nyt ja tulevaisuudessa.
Ydinvoimasta
En vastusta ydinvoimaa vain yhden syyn takia, vaan siinä on monta syytä. Se on myös eräs perustuvanlaatuisista kysymyksistä maapallolla. Se on mitä syvin ekologinen, moraalinen ja eettinen kysymys. Ja kysymys, missä punnitaan se, kuka ja miten täällä hallitaan ja tehdään päätöksiä. Ajatellaanko päätöksiä tehdessä ihmisten terveyttä ja hyvinvointia, luontoa ja sen hyvinvointia? Kokonaisuutta? Vai onko kysymys kapeasta, lyhytnäköisestä talousajattelusta, mihin ei mahdu eettiset ja moraaliset kysymykset? Uskotaanko sokeasti teknologian voittoon vai vieläkö muistetaan Tsernobylin katastrofaalinen onnettomuus?
Onko meillä oikeutta leikkiä aineilla, jotka voivat jättää jälkensä satojen tuhansien vuosien päähän? Aineilla, jotka voivat vahingoittaa ihmiskunnan perimää satoja tuhansia vuosia? Entä eläinkunta? Kasvikunta? Ymmärrätkö ajan, 100 000 vuotta? Tiedätkö millainen maapallo oli 100 000 vuotta sitten? Meilläkö on oikeus peukaloida asioita, joiden syy-yhteyksiä emme edes täysin tunne? Meidän elintapammeko on niin tärkeä? Kaikki rakennukset, laitteet ja koneetko ovat niin tärkeitä?Jos me keinotekoisesti lisäämme ilman, maaperän ja vesistön radioaktiivisuutta jatkuvasti sadoiksi tuhansisksi vuosiksi, millanen ihminen meillä on 100 000 vuoden päästä, mikäli ihmislaji on säilynyt elossa niin pitkään? Entä muu luonto? Milloin ihmisen järjettömyys loppuu?
Sari Haapaniemi
Ydinvoimaahan tarvitaan korvaamaan fossiiliset polttoaineet, koska uusiutuvat (tuuli, aalto jne.) eivät ole vielä tarpeeksi kehittyneitä. Jos jäämme odottelemaan sitä, että ne kehittyisivät emme ole tarpeeksi nopeita ilmastonmuutoksen torjuntaa ajatellen. Myöskin se, että sähköntarve kasvaa jatkuvasti, ei sen takia koska ihmiset eivät sammuta lamppujaan vaan siksi koska teollisuus ja palvelut tarvitsevat lisää sähköä. Se että meillä on halpaa sähköä auttaa säilyttämään Suomen kilpailukykyisenä sijoituspaikkana teollisuudelle osaavan työvoiman ohella. Samalla myös vähennämme riippuvuuttamme tuontisähköön, joka on aina hyvä.
Ydinvoiman lisääminen ei myöskään ole pois uusiutuvilta. Ydinvoima on myös turvallinen kuten Tiny jo edellä selitti. Minusta ydinvoimasta on greenpeacen ja muiden vastaavien tahojen levittämänä paljon virheellistä tietoa, joka lietsoo hysteriaa ja estää asian objektiivisen tarkastelun.
Ps. uraani ei lopu nopeasti koska kykymme käyttää muutakin kuin U-235:ta.
Viittaan Skinnarin kommenttiin, että Haitin maanjäristys johtui metsien hakkaamisesta (jos ymmärsin oikein). Maanjäristykset ja metsien hakkaaminen eivät ole lainkaan yhteydessä toisiinsa. Maanjäristykset ovat maantieteellisiä tapahtumia, jotka tapahtuvat maapallossa riippumatta ihmisen toiminnasta. Sitä voi pohtia, että olisivatko järistyksen vaikutukset ihmisiin olleet pienempiä, jos metsiä olisi ollut enemmän. Ei todennäköisesti juurikaan. Tältä ekologian opiskelijalta ja Haitissa maanjäristystyötä tehneeltä ei ydinvoimalle, jaa uusiutuville energiamuodoille ja energiankulutuksen vähentämiselle!
Tehdään kalluppi: jos nuoret on enemmistönä vastustamassa niin kuin näyttää, niin johtopäätöksenä jätetään toistaiseksi siirtyminen ydinvoimaan tuonnemmas. Onhan nuoret hieman pidempään kärsimässä. Ja toisaalta jos tulevat polvet kärsii energian puutteesta niin purkoon sitten mummojensa (nykynuoren) nilkkaan.
Siis viimeiseen lauseeseen piti lisätä sana "kasvaa", mutta painoin väärää nappia.
Kysymys 1. Joukolle: Ydinvoiman hyötysuhde on vain noin 30 %, joka tarkoittaa sitä, että voimantuotannon aiheuttamaa kuumuutta lauhdutetaan niin paljon, että 70 % koko energiasta menee harakoille ja ahvenille. Nettosähköksi saadaan vain 30 %.
Tuo ydinvoimaloiden 70 %:n hukka, lauhdevesi, on niin paljon, että se kaukolämpönä lämmittäisi koko Suomen. Ja varalle saatavaa kaukolämpöenergiaa saataisiin määrätömästi, jos ne vain otetaan käyttöön.
Kysymys 2. Ohjelmalle: Afrikan koe aurinkoenergialaitokset tuottavat niin huimia määrää aurinkoenergiaa, että varsinaisessa tuotannossa muutamien vuosien päästä se voi tuottaa koko Euroopan tarvitseman energian. Siirtohävikki on ratkaistu jo nyt. Se on huomattavasti pienempi kuin ydinvoiman tuottama hukkaenergia ( 70 %). Kun nämä edellä mainitsemni pannaan nippuun Suomi ei tarvitse yhtään tuulimyllyä ja risupakettia. Pitää määritellä vain energian omavaraisuusaste.
Käytetty polttoaine sijoitetaan Suomen kallioperään n. 500 metrin syvyydelle. Kuluneen miljoonan vuoden aikana on maatamme kohdannut 4 jääkautta. Viimeinen jääkausi maassamme päättyi n. 10 000 vuotta. Maatamme kattanut jääpeite oli vahvillimmaan pari kilometriä paksu ja kulutti kallioperämme pintaa keskimäärin alle 10 metriä. Tämän perusteella kallioperämme kestää 50 uutta jääkautta eli kymmeniä miljoonia vuosia.
Toisaalta tekninen kehitys on ollut huimaa viimeiset 200 vuotta. Ei tekninen kehitys tähän hetkeen päädy ja uskon vakaasti, että jo lähimmän 100 vuoden aikana löydetään ydinjätteelle uusi vaaraton ja riskitön hyötykäyttö.
Millä oikeudella tehdään päätöksiä, joiden seurauksena voi olla katastrofi ! KUKAAN, ei edes eduskunta, voi luvata , että onnettomuutta ei tapahdu!!!
Uskon ja tiedän että itse ydinvoima prosessi pystytään hallitsemaan.
Ne suuret ydinvoima turmat, Tree Mile islandilla ja Tšernobylin johtuivat heikoimmasta
lenkistä eli ydinvoimala henkilökunnan 'laiminlyönneistä'.
Mutta se mikä huolestuttaa/ihmetyttää eniten käydyssä kesksutelussa on että miten
suomessa ydinvoima ala laskettaan taloudellisesti kannettavaksi kun euroopassa sitä
eii saada taloudellisesti kannettavaksi muualla kuin ranskassa, sillä heidänkin lainsäädäntö
perustuu siihen että ydinvoimaala ei vastaa omista riskeistään.
Suomessa ydinvoimavahinko laki rajaa tuottajan vastuun pieneksi maximissa noin 200 MEUR. Jos ydinoimalal joutuisi vastaamaan todellisista riskeistä, niin laitosten tuottamaan sähköön joutuisi lisäämään niin paljon senttejä pr tuotettu kilowatti että taloudellisuus menisi siinä pakkaselle.
Se mikä ratkaisee suomen energia hinnan tulevaisuudessa on siirtoyhteydet Keskieuroopaan. Sillä miksi sähköpörssissä myytävä sähkösinänsä Tukholmassa olisi
halvenpaa kuin muualla jos siirto yhteydet Skandinaaviasta muualla on ritittävät.
Kustannuslaskija
Pekka
Onpa taas harvinaisen puolueellinen ja ydinvoiman kauheudella pelotteleva ohjelma YLEltä. Kaksi ilmiselvästi ydinvoimasta lähes täysin tietämätöntä toimittajaa jotka surutta tuovat esille oman pelkästään tunteisiin pohjautuvat ydinkammonsa höystettynä Greenpeacen ammattidemagogin pelottelulla.
Jälleen kerran jää kertomatta, että oikeasti ainoa todellinen vaihtoehto ydinvoimalle sähköntuotannossa on kivihiili. Tuulimyllyt eivät pyöri huippupakkasilla ja aurinkoenergia on Suomessa lähes hyödytöntä puolet vuodesta. Sopiiko kivihiili sitten paremmin vihreisiin arvoihinne?
Minusta pitäisi verrata ydinvoimaa muihin energiamuotoihin, niissäkin .kuolee ihmisiä, jopa uusiutuvissa, esim puun kuljeuksessa. Ja luonto valitsisi varmasti ydinvoiman verrattuna öljyyn, ilmastonmuutokseen ym, Tsernobylin alueella elää onnellinen luonto, Pieni osa eläimistä tietysti voi saada syövän, jos ei sitä ennen ole petojen saaliina. Eli tarvitseeko säteilyä pelätä niin paljon.
Surullista lukea taas ydinvoiman vastustajien pääasiassa valheisiin ja tietämättömyyteen perustuvia argumentteja. Miten kukaan voi esimerkiksi väittää, että ydinvoima olisi kallista? Hintaa pitää tietysti verrata vaihtoehtoisin energiantuotantotapoihin. Jo pelkästään se, että energiayhtiöt haluavat rakentaa ydinvoimaloita, osoittaa niiden kilpailukykyisyyden. Ei yritys, jonka tavoitteena on tuottaa voittoa, valitse kalliimpia ratkaisuja, kuin on tarpeen. Ydinvoimaan liittyvä onnettomuusriski on olemattoman pieni. Toki se on olemassa, mutta mihin tahansa, mitä ihminen tekee, liittyy riskejä. Tuulivoimalakin voi periaatteessa kaatua jonkun huono-onnisen päälle. Jätteiden loppusijoituskin on jo ratkaistu ja kaiken lisäksi sen säteilytaso laskee hyvin nopeasti maaperästä luonnostaan löytyvien radioaktiivisten aineiden tasolle; sadoista tuhansista vuosista on turha vaahdota. Ydinvoiman vastustaminen on hyvin edesvastuutonta ja haitaksi ympäristölle.