Sanotaan, että se säästää energiaa ja euroja
Hertta Päivärinta
Energiansäästölamput ovat aiheuttaneet epäilyjä ympäri maailmaa. Onko kyseessä oikeasti ekologinen ratkaisu vai isomman luokan vedätys? Tästä on kyse: maaliskuussa 2009 esitelty Euroopan komission asetus poistaa hehkulamput kauppojen tiskeiltä asteittaisesti syyskuusta 2009 alkaen. Asetus on EU:n Eco-design -direktiivin mukainen, joka määrittelee energiaa käyttävien tuotteiden ekologiset vaatimukset. Hehkulamput katoavat kokonaan vuoteen 2012 mennessä. Hehkulamppujen korvaajia ovat pienloistelamput eli energiansäästölamput, halogeenilamput (tosin nämäkin poistuvat osin markkinoilta 2016) ja LED-lamput eli loistediodit. Näistä energiansäästölamppu on yleisin ja myös eniten keskustelua herättänyt.
Energiansäästölampuilla säästää energiaa, sillä ne tuottavat enemmän valoa vähemmällä teholla. Niiden on sanottu käyttävän vähemmän energiaa kuin hehkulamppujen. Ne tuottavat myös vähemmän kasvihuonekaasupäästöjä ja kustannuksia. On kaavailtu, että energiansäästölamppuihin siirryttäessä kymmenen vuoden kuluessa säästetään energiankulutuksessa määrä, joka vastaa yli kahdenkymmenenmiljoonan eurooppalaisen kotitalouden sähkönkulutusta. Toisaalta energiansäästölamput ovat ongelmajätettä, sillä ne sisältävät elohopeaa.
Ekoteko vai teko-eko?
Kaikki eivät ole tästä ”ekoteosta” innoissaan: varsinkin kansan keskuudessa ja valaistuksen suunnittelupuolella on ilmennyt voimakasta kritiikkiä energiansäästölamppuja kohtaan. Erityisesti spekulaatiota on ilmassa hehkulamppujen tuoman hukkalämmön häviämisestä ja sen korvaamisesta lämmityksellä, joka taas menetelmästä riippumatta, kuluttaa energiaa. Vaihdon jälkeen eniten energiaa säästävät uusiutuvalla energialla ja kaukolämmöllä lämmitettävät rakennukset. Sähkölämmitteisissä rakennuksissa hyöty on pieni ja öljylämmitteisissä se on vielä julkaisemattoman tutkimuksen mukaan jopa päinvastainen. Helsingin Sanomat kertoo, siihen vedoten että, hehkulamppujen hukkalämpö palautuu kokonaan asuntojen lämmöksi.
Kuulostaa kinkkiseltä, joten kysytään asiantuntijalta. Helsingin Energian ympäristöasiantuntija Pirjo Jantusen mielestä energiansäästölamput ovat kuitenkin ekologinen ratkaisu.
-Suurin osa Helsingin rakennuksista lämmitetään kaukolämmöllä, mikä on energiatehokkaampi ratkaisu kuin hehkulamppujen käyttämä sähkö, joten hehkulamppujen myötä katoavan hukkalämmön korvaaminen kaukolämmöllä pitää kuitenkin energian kulutuksen pienempänä kuin hehkulamppujen aikana, Jantunen toteaa.
Myös Aalto-yliopiston valaistusasiantuntija Eino Tetri on samaa mieltä:
- Jos yksittäiset laitteet ovat mahdollisimman ekologisia, saadaan lopulta paras ekoteho aikaan. Tuotekehittely kannattaa suunnata lämmityslaitteisiin ja –menetelmiin, jotka ovat tarkoitettu vain lämmitystä varten. Kotien eristeitäkin parannetaan koko ajan, Tetri kiteyttää.
Jantusen ja Tetrin mielipiteeseen yhtyy myös Motivan asiantuntija Antti Kokkonen. Kokkosen mukaan olennaista on katsoa kokonaisuutta ja miettiä mitä hukkalämmölle todella tapahtuu, sillä lämmityskuluihin menevä energia riippuu sekä lämmityskaudesta että lämmitysjärjestelmästä. Esimerkiksi kesäkautena ei hukkalämpöä voi hyödyntää. Kokkonen toteaa kuitenkin, että sähkölämmitteisissä rakennuksissa on energiansäästölampun hyöty varmasti pienempi. Toisaalta hukkalämpö tuottaa myös kesäkautena lämpöä ja energiaa menee puolestaan jäähdytyskuluihin.
Internetissä kuhisee
Energiansäästölamppuihin on liitetty lukuisia muitakin ongelmia: ongelmajäte, huono laatu, tehottomuus, säteily, tulipalovaara ja lunastamattomat lupaukset kestosta. Energiansäästölamppujen kriitiikkiä ja tieteellisesti argumentoitua vastustusta löytyy ympäri maailmaa ja runsaasti. Valaistusasioihin keskittyvissä blogeissa on heitetty ilmaan mitä vavisuttavimpia teorioita siitä, kuinka energiansäästölamput on lobattu korvaamaan hehkulamppu vain sen alhaisen tuoton vuoksi.
Hehkulamppukieltoa vastustetaan ympäri maailmaa. Kampanjoita ja blogeja on perustettu kieltoa vastaan. Jopa eurooppalainen valaistussuunnittelijoiden yhdistys vastustaa blogissaan hehkulamppujen kieltoa.
Energiansäästölamppujen on eräissä tutkimuksissa osoitettu olevan terveydelle vaarallisia. Vaikka eräs englantilainen tutkimus antoi puhtaat paperit energiansäästölampuille, raportoi tuore sveitsiläinen tutkimus huolestuttavia tuloksia energiansäästölamppujen säteilyvaaroista. Tosin Suomessa ei siitä huolestuttu.
Energiansäästölamppua on sen muovisten osien vuoksi syytetty myös palo-hasardimmaksi kuin sisarensa hehkulamppu. Energiansäästölamppuja käsittelevissä suomalaisissa julkaisuissa on ilmennyt kritiikkiä myös kierrätyspisteiden vähyydestä.
Virallinen linja luottaa
Suomessa asiantuntijat ovat kuitenkin sitä mieltä, että energiansäästölamput ovat oikeasti järkevä ja ekologinen ratkaisu eikä mikään lamppukauppiaiden salaliitto.
- Elohopeapäästöt pienenevät hehkulamppukiellon myötä, sillä energiantuotannosta vapautuu elohopeaa ja kun energian tarve pienenee, pienenevät myös päästöt. Energiansäästölamppujen kuljetuskulut ovat myös pienemmät kuin hehkulamppujen, koska ne tarvitsee vaihtaa paljon harvemmin. Kierrätyspisteitä tarvittaisiin kuitenkin lisää, Kokkonen toteaa.
Pirjo Jantusen mukaan energiansäästölamppujen mainetta varjostaa tiedon puute ja huono laatu. Energiansäästölamppuja ostettaessa ei kannattaisi tyytyä halvimpaan. Ne kannattaa hankkia lamppuliikkeistä, joista on saatavissa laadukkaimmat lamput ja asiantuntevinta palvelua.
Energiansäästölamppuja valittaessa pitää huomio kiinnittää wattien sijasta lumen- ja kelvin-arvoihin. Lumen-arvo tarkoittaa lampusta lähtevää valovirtaa, joka säätelee valon määrää. Kelvin sen sijaan tarkoittaa värilämpötilaa. Valaistusta suunniteltaessa kannattaa katsoa pakkauksesta omaan mieltymykseen sopivat kelvin- ja lumen-arvot.
Valoa tulevaisuudessa
Minkälaista valaistusta ekologisen kuluttajan kannattaisi hankkia? Antti Kokkonen neuvoo valitsemaan valonlähteet sen käyttöpaikan mukaan.
-Yleiskäyttöön ja tiloihin, joissa valo palaa usein ja pitkään, suosittelen tällä hetkellä energiansäästölamppua, mutta tiloihin, joissa valo palaa vain lyhyen ajan, kuten varasto tai vaatehuone, kannattaa valita kierrekantainen halogeeni tai sitten jopa hehkulamppu, jos sellaisia vielä löytyy. Sen sijaan tiloihin, joissa tarvitaan kohdevalaisinta tai erilaisia värejä, kannattaa harkita LED-valaisinta.
Energiansäästölamppu on kehitelty korvaamaan 1800-luvun lopulla kehitelty hehkulamppu ja tulevaisuudessa saattaa meillä olla kokonaan uusi valaistusjärjestelmä, joka olisi ekologinen, ja jossa mummolta perityillä lampunvarjostimilla ja jalkalampuilla ei olisi välttämättä isoa sijaa.
-Nyt eletään murroskautta valaistusrintamalla. LED-valaisimen hyödyt tulevat uudenlaisesta valaisinsuunnittelusta ja niiden ratkaisuista, Kokkonen jatkaa.
LED-valaisin on suhteellisen tuore tuote, ja sitä kehitellään koko ajan. Eino Tetrin mukaan kehittely on moninkertaistunut, vaikka onkin tällä hetkellä vielä energiansäästölamppuja jäljessä.
-LEDin edut ovat energiansäästölamppuun verrattuna elohopeattomuus, nopea syttyminen ja toimiminen kylmissä olosuhteissa. Kolmen neljän vuoden sisällä saattavat LED-valaisimet jo ohittaa energiansäästölampun energiatehokkuudessa. Jo tällä hetkellä niiden valo on tehokkaampi kuin kaasupurkauksiin perustuvilla eli energiansäästölampuilla, Tetri kokoaa.
Myös Helsingin Energiassa ollaan sitä mieltä, että energiansäästölamput saattavat olla vain väliaikaratkaisu paremman teknologian kehittyessä. Mikäli siis LEDit tulevat koko kansan suosioon, niiden hinta putoaa ja ne saattavat hyvinkin olla tulevaisuutemme valonlähde. Ne ovat energiaa säästäviä, pitkäikäisiä, ja niiden valo on miellyttävää ja kirkasta.
Valaistuminen
Mitä tästä sitten pitäisi ajatella? Virallinen taho puolustaa EU-komission asetusta, mutta kansa ja monet valaistusasiantuntijat ovat raivoissaan. Tuntuisi kuitenkin siltä, että myös virallinen linja pitää energiansäästölamppuja väliaikaratkaisuna parempaa odotellessa. Ennen kuin eri linjat saavat lisää näyttöä ja riita ratkeaa, voimme säädellä oman valaistuksemme energiankulutusta eri keinoilla.
Tärkeintä on ottaa huomioon sijoituspaikan tarpeet. Päivänvalo kannattaa yrittää käyttää hyväksi ja sammuttaa valo aina kun sitä ei tarvitse. Turhaa energiankulutusta vähentäisivät myös liikkeentunnistimet ja ajastin. Lampputieto.fi nettisivusto auttaa löytämään oikean lampun käyttökohteisiinsa. Jotta energiansäästölampuista saataisiin isoin hyöty irti, olisi tärkeää kierrätyspisteiden lisääminen ja kierrätysjärjestelmän parantaminen. Täältä voit tarkistaa mikä on oma lähin kierrätyspisteesi.
Energiansäästölamppu on nimenä vähän aivopesevä. Miten olisi nimitys pienloistelamppu vai olisiko vielä parempi ”energiaa-ehkä-säästävä-lamppu”?
Lähteet:
Reader Comments (6)
kiitos tästä jutusta!
mulle tuli mieleen vielä 2 negatiivista asiaa energiansäästölampuista.
1) valon spektri usein huono (eli ne toistaa värejä huonosti) ja
2) ne on täynnä elektroniikkaa, jota (ymmärtääkseni) ei voi kierrättää / ei kierrätetä.
ykköskohta on ikävä, koska yleensä lamput hankitaan himaan just siks, et nähtäis paremmin. mut ehkä ne lamput pikkuhljaa paranee... (ja paremmat on taas vähän kalliimpia.)
kakkoskohdasta taas ollaan yleensä kovin hiljaa. usein jutut keskittyy elohopeeseen, jota niissä lampuissa on häviävän pieni määrä. (ja se on mahdollista kerätä talteen, JOS lamput toimitetaan kierrätyspisteisiin.) mut mitä tapahtuu sille kaikelle elektroniikkaromulle, jota noissa lampuissa on? dumpataanko se kehitysmaihin? mä pelkään, et maailma ei huku ainoostaan muoviin, vaan myös elektroniikkajätteeseen...
linkkejä:
http://en.wikipedia.org/wiki/Compact_fluorescent_lamp#Spectrum_of_light
http://en.wikipedia.org/wiki/Compact_fluorescent_lamp#Parts
on se kiva, ku nykyään on toi lampunosto helppoo. kuka vaan osaa ostaa himavalaisimeensa oikeen lampun ;-)
Kiitti emma vielä lisätiedoista! Toi valo on tosiaan ainakin meidän himaan löytäneissä lampuissa aika kuoleman sävy.
mun tiedot energiansäästölampuista on aika hatarat. erehdyin hankkii niitä himaan ajat sitten, sillon ku ne vielä oli ihan surkeita. ja siitä jäi kammo...
mutta niin ku Hertta kirjottaa, ni kannattaa kattoo se kelvin-arvo paketista. 2.700 tai .3000 K sopii himassa aika moneen paikkaan (suht' lämmin väri).
hinta korreloi laadun kanssa vahvasti. halvemmat lamput ei ehkä kestä niin pitkään, ku pitäis. ja niiden valon väri saattaa muuttuu paljon iän myötä. (elämänsä loppupuolella kaikki loistelamput tuottaa vähemmän valoo ja niiden valo muuttuu jotenkin kuolleeks.)
ilmotetaankohan noissa paketissa värintoistoindeksi? (CRI=color rendering index, suomessa usein käytetty lyhenne Ra.) jos, niin sen olis hyvä olla 90 tai enemmän (oleskelutiloissa). ja jos noista on olemassa jatkuvaspektrisiä versioita, ni niitä kannattaa suosia. se parantaa valon laatua. (ei vaikuta kelvineihin.)
helpointa ja varminta on kävellä erikoisliikkeeseen ja kertoo, mihin lamppua tarttee. ik**ssa seikkailu ei oo paras vaihtoehto. oikeen lampun ostamalla voi säästää luontoo ja hermoja :-)
Kiitos tosiaan emma lisätiedoista! Selvitin asiaa Philipsiltä ja Airamilta. Philipsin asiakaspalvelusta kerrottiin ettei pakkauksissa ole mainintaa värintoistoindeksistä, kun taas Airamin (Megaman) energiansäästölampun pakkauksissa se ilmoitetaan.
kiitos Hertta! täytyy käydä tsekkaa noi megamanit. led-lamput ei ihan vielä oo vaihtoehto. halogeenilamput sen sijaan on ehdottomasti kokeilun arvosia, varsinkin "tärkeissä" valaisimissa. (eli jos on tullu hankittua design-valaisin ja haluu sen arvosta valoo.)
Kansa raivoissaan? Mitä sitten? Kansan tunteikkaaseen mielipiteeseen hirttäytyminen olisi mitä typerin teko. Ylipäätään asiantuntemusta vaativissa asioissa demokratia tulisi ohittaa. Energiatehokkuusasiat eivät ole mielipideasioita. Kaikilla voi olla mielipide, mutta kaikkien mielipide ei ole saman arvoinen.
Isossa mittakaavassa energiansäästölampuilla saavutetaan selkeästi suurempia hyötyjä kuin Suomessa varsinkin energiahotekkuudessa. Suomi on kylmä maa, jolloin hukkalämpö voidaan hyödyntää lämmityksessä. Monessa muussa maassa hukkalämpö sen sijaan nostaa ilmastointikuluja.