KESKUSTELU

UUSIMMAT KOMMENTIT:

UUSIMMAT AVAUKSET:

LISÄÄ KESKUSTELUJA

UUSI MUSTA -TIIMI:

Terhi Upola (vas.) opettelee syömään raakaa parsakaalia ja haluaa tietää, millainen ihminen hänen hanskansa on valmistanut.

Hertta Päivärinta sisustaa kuin mummo ja suosii ekologista muotia.

Katja Lahti on Uuden Mustan tuottaja, joka on perhevapaalla.

Lue lisää Uuden Mustan missiosta.

HAKU
Tutustu blogeihin!

Ina Mikkola
Maailmassa on virhe!

 


Henna Lehtonen
Voita ja apiloita

 

 

Petja Partanen
Yläjyrsin käyntiin

 

 

Jenni Sierilä
Lempipaikka

 

 

 

Katri Junna

 AS. OY. Betonilähiö

 

 

Annika Kettunen

Yrttipurkki

UUSI MUSTA VINKKAA

Vastaa lukijakyselyyn ja voita!

Kerro mielipiteesi Uudesta Mustasta!

Kaikkien yhteystietonsa jättäneiden, 31.5.2012 mennessä vastanneiden kesken arvomme kolme Dr. Hausckan tuotepakettia. Yhden paketin arvo on 63 euroa ja se sisältää Dr. Hauschkan voidenaamion sekä silmävirkisteen

 

UUSIMMAT JUTUT
KEMIKAALICOCKTAIL
LIITY FACEBOOK-RYHMÄÄMME!
« Lauantaina radiossa: Diet! Light! Low-fat! Sugar-free! | Main | Mehiläiset muuttivat Yhdysvaltain suurlähetystöön »
keskiviikko
touko122010

Keksi = "kuitupitoinen beetaglukaanin lähde"

Kaurakeksit olivat omia lapsuusajan suosikkejani. Silloin vain en tiennyt syöväni kuitupitoista betaglukaanin lähdettä, vaan niitä kutsuttiin ihan herkuiksi tai kahvileiväksi.

Toisin on nyt: jopa ravitsemusterapeutti Hanna Partanen esiintyy Paussi-keksien mainoskasvona ja on suositellut niitä välipaloiksi terveyslehden ruokaremonttijutuissa. 

Mitä nämä ravitsemusterapeutin suosittelemat "terveyskeksit" sisältävät? Paussi Cereacol -kekseissä on 9,8 prosenttia kauralesettä eli kauran kuitupitoista kuoriosaa sekä 9,8 prosenttia täysjyvästä tehtyjä ruismallashiutaleita. Perinteisissä Kantolan kaurakekseissäkin on täysjyväkauraa 30 prosenttia.

Soitin Hanna Partaselle ja kysyin, kannattaako ravitsemusterapeutin oikeasti kehottaa ihmisiä napostelemaan keksejä nälkäänsä.

 - Ei niitä tietenkään nälkäänsä pidä syödä. Kekseissäkin on huimia eroja. Kun ihmiset kuitenkin haluavat niitä syödä esimerkiksi työpaikan kahvihetkillä, kannattaa valita sellaisia, joissa kuitujen ja rasvan laatu on parempi. Voihan välipalana toimia vaikka pikkupulla, eikä sekään ruokavaliota kaada, Partanen sanoo.

Kuiduista ja hyvistä rasvoista puhutaan nykyään joka paikassa. Mutta onko mikä tahansa kuidun ja omega-kolmosten lähde hieno asia riippumatta siitä, mitä kaikkea muuta se sisältää?

- No ei, mutta esimerkiksi rasvan laadusta tuleva sydänmerkki kertoo, että tuote on omassa tuoteryhmässään parempi valinta, Partanen toteaa.

Entäs sitten sokerimäärä?

- Yhdessä keksissä se tarkoittaa noin yhden sokeripalan verran. Saman verran voi mennä kahviinkin. Tervettä maalaisjärkeä kannattaa toki käyttää, Partanen toteaa.

Käytetään siis maalaisjärkeä. Ravitsemusterapeutti mainoskasvona tai terveysinfolla vuorattu pakkaus ei kerro tuotteen todellisesta terveellisyydestä. Jos tekee mieli keksiä, ostan keksejä ja nautin, mutta en odota niiltä muuta.

Jos etsin terveellistä vaihtoehtoa, luen tuoteselosteet, jotta välttäisin ainakin nämä haksahdukset:

  • Täysjyvä. Se ei aina ole täysjyvää kuin osittain. Puolet voi ollakin valkoista vehnäjauhoa, ellei tuoteseloste toisin todista. Kun tuotetta mainostetaan ”viljaisaksi”, se kuulostaa toki paremmalta kuin ”jauhoisa”. Moni ruisleipäkin sisältää vehnäjauhoa.

  • Annoskoko. Annosta kohti lasketut energia- ja sokerimäärät saattavat näyttää kohtuullisilta, mutta monissa tuotteissa mainittu ”annos” on hyvin pieni. Suklaalevyn ”annos” voi olla 25 grammaa eli pari palaa. Murojakin kaatuu monen lautaselle isompi määrä kuin pakkauksessa mainittu annoskoko 30 grammaa.

  • Sokerien yhteismäärä. Tuoteselosteessa raaka-aineet esiintyvät suuruusjärjestyksessä: ensin on se, mitä tuotteessa on eniten. Esimerkiksi sokerien määrä saattaa kuitenkin hämärtyä, kun tuotteen eri sokerit (tavallinen, raakaruokosokeri, sokerisiirappi) ripotellaan pitkin tuoteselostetta ns. pieniksi raaka-aineiksi. Yhteenlaskettuina ne saattavat muodostaa tuotteen pääraaka-aineen. Ravintosisältö 100:a grammaa kohti kertoo totuuden.

Jokaisen terveysväitteen ja mainoslauseen yhteydessä kannattaa miettiä, miksi juuri tämän tuotteen terveellisyyttä on erikseen syytä mainostaa. Ruokakaupan oikeasti terveelliset tuotteethan ovat yleensä värikkäitä ja pakkaamattomia eikä niihin ole printattu mitään.

Jutun kuva: pidapaussi.fi

Terhi Hautamäki / YLE Uusi Musta

Reader Comments (2)

Olen itse huomannut joskus keksihyllyllä sen, että kyseisten keksien energiamäärä/100g on sama tai jopa isompi kuin muiden keksien. -Eihän keksejä väitetäkään vähäkalorisemmaksi vaihtoehdoksi muille sokerikekeseille, mutta mainonta viittaa kyllä välipalakeksien olevan linjojaan vahtivan naisen valinta.

Eli kuten kaikessa mainonnassa ja tuotteissa, nykyään vaaditaan media- ja tuotelukutaitoa, että voi tehdä järkeviä päätöksiä oman ruokavalion suhteen.

ke 12.05.2010, 17:50 | Unregistered CommenterMeri-Tuuli

Jep. Mulle sana "välipala" merkitsee terveellistä pientä ruoka-annosta eikä suinkaan herkkupalaa. Siksi ärsyttääkin nää kaikenlaiset välipalakeksit mitä tulee koko ajan lisää ja se, että moni luulee niiden olevan paljon peruskeksejä terveellisempiä. Työkaveri toi äskettäin maistiaiseksi jonkun uutuuden. Se oli ihan hyvää, mutta liian makeaa välipalaksi. Haluan syödä sokerini näkyvänä, kunnon moskana, ja kompensoida niitä hetkiä syömällä muuten terveellisesti.

ke 12.05.2010, 18:24 | Unregistered CommenterIines
Kommentointi vaatii sisäänkirjautumista
Voit kirjoittaa kommentin sisäänkirjautumisen jälkeen. Omien tunnusten luonti tapahtuu rekisteröitymällä.