Kohtuullisen kuvankäsittelyn rajaa on vaikea määrittää
Noora ShinglerIhmettelimme toimituksessa vastikään erään naistenlehden kansikuvaa, jossa keski-ikäinen julkkisnainen hymyili roimasti photoshopatun näköisenä, muistuttaen lähinnä kaksikymppistä, siloposkista versiota nelikymppisestä itsestään. Onko todella tarpeen muuttaa todellisuutta näin vahvasti, tätäkö me haluamme?
Ulkonäköpaineet kasvavat jatkuvasti, jopa hyvin nuorten tyttöjen keskuudessa. Muutaman vuoden takaisen Demi-lehden tekemän kyselyn mukaan 12-19 -vuotiaat kokevat, että heihin kohdistuu liikaa ulkonäköpaineita. Huvittavaa — ja surullista — on se, että mainoskuvien ja lehtien kansien ihanteeseen yltää luonnossa harva — jopa kuvissa itse esiintyvät ihmiset!
Uusi Musta selvitti suomalaisten naistenlehtien kuvankäsittelylinjauksia ja käytäntöjä. Tässä saamiamme vastauksia:
Mitä asioita lehden kansikuvassa kuvakäsitellään?
Näppyjä poistetaan iholta tai näkyvät verisuonet kuvakäsitellään pois silmistä, keltaisia hampaita siistitään, hiuksia poistetaan silmien päältä, kuvan sävyjä kirkastetaan, tummat silmänaluset poistetaan, häiritsevät ihomuutokset tai ihon laikut poistetaan, ihoa kirkastetaan, vaatteiden tuotemerkit saatetaan poistaa, jos niitä ei haluta erityisesti mainostaa.
Yleinen kommentti oli myös se, ettei ripsiä tai hiuksia tuuhenneta. Kaikki kyselyymme vastanneet lehdet vannoivat siis noudattavan erittäin maltillista linjaa.
Onko kukaan lehtenne kannessa esiintynyt henkilö pyytänyt, ettei häntä kuvakäsiteltäisi?
”Kansikuvassamme on aina malli, joten kukaan ei ole esittänyt toivetta, ettei kuvaa käsiteltäisi”, Kauneus & Terveys.
”Ei koskaan — päinvastoin, koko pitkän urani aikana. ”Poistattehan te varmasti rypyt/kavennatteko vyötäröä jne” tätä kuulee usein taviksilta ja julkkiksilta. Jos kuvaa ei ole käsitelty, siitä voi tulla negatiivista palautetta.” Sport.
”Tällaista tilannetta ei ole tullut vastaan.” Hyvä Terveys.
”Usein kuvattavat toivovat, että valitsemme parhaan kuvan ja käsittelemme sitä.” Kotivinkki.
”Päinvastoin. Moni toivoo/edellyttää photoshoppausta.” FIT.
Ainoastaan IMAGEsta* kerrotaan, että kuvattu on toivonut, ettei häntä edes meikata kanteen, mutta toimituksesta kerrotaan: ”Jos joku toiveita esittää, niitä kuunnellaan, mutta ei automaattisesti noudateta”.
”Yleisempi toive on se, että kuvaa tavalla tai toisella paranneltaisiin. Eräs suomalainen näyttelijä ei halunnut, että hänet meikataan kanteen, joten kuvasimme hänet omissa, varsin luonnollisissa meikeissään.” IMAGE.
Missä menee kuvakäsittelyn raja?
Uuden Mustan laihdutuslautakasalähde kertoo vastikään mönkään menneestä, erään lehden laihdutusjutusta, jossa laihdutuskuurilla ollut henkilö ei päässytkään eroon toivotusta määrästä kiloja. Niinpä mallia laihdutettiin photoshoppaamalla. Kaikki kyselyymme vastanneet lehdet kuitenkin vannovat luonnollisuuden ja maltillisen kuvankäsittelyn nimiin. Päteekö tässä se vanha sanonta, jonka mukaan "liikaa on liikaa, vaikka kohtuus onkin liian vähän".
”Käyttämämme kuvaajat lähtevät siitä, että ettei kuvaa tarvitsisi käsitellä ollenkaan. Me emme esimerkiksi ”laihduta” mallejamme tai rakenna heille kurveja niin kuin tiedän monien tekevän”, Sport.
”Kuvahan on tunnetusti valehdellut enemmän kuin tuhat sanaa jo ennen kuin ensimmäistäkään photoshopia oli tuotu markkinoille”, Eeva.
Moni vastaaja totesi, että kuvaa on pakko käsitellä jonkun verran aina (värit, kontrasti jne.). Nykyinen kameratekniikka toistaa todellisuuden jopa "täydellisempänä" ja raaempana kuin se onkaan, ja siksi kuvaa on käsiteltävä, jotta se saataisiin lähemmäs luonnollisia olosuhteita. Mutta missä menee kohtuullisen ja liioittelevan kuvakäsittelyn raja? Se on veteen piirretty viiva.
Kysymykseemme siitä, kuka on vastuussa lehden kuvankäsittelystä vastataan yleisesti, että kansikuva on valokuvaajan, ad:n ja päätoimittajan yhteinen päätös.
Mikä on lukijan vastuu kuvakäsittelyn ymmärtämisessä?
”Mielestäni fiksu lukija osaa erottaa muotikuvien naisen normityypistä.” Sport.
”Nuortenkin medialukutaito on kehittynyttä, vain kaikkein yksinkertaisimmat ottavat mainokset tosissaan.”
ET-lehti.
Eikö olisi reilua näyttää naiset luonnollisina ja aitoina?
”Mitä tarkoitetaan luonnollisella? Meikkaamatonta? Juuri saunasta tullutta? Kampaamatonta? Alastonta?” Hyvä terveys.
”Voisitko selventää kysymystä, reilua kuvattaville vai lukijoille?” ELLE.
”Olisi varmasti hyvä tuoda esille lehtien ohella televisiossa nähdyt, täydellisen upeat naiset. Se, että vastuu siirretään vaina lehdille, on hämmästyttävän yleinen ilmiö.” ELLE.
Itse televisiossa työskennelleenä tiedän, että tv lihottaa ihmistä, eikä mahdollisuutta kuvankäsittelyyn ole (toki elokuvien kuvankäsittely, on eri asia). Tv-sarjojen laihat ja täydelliset naiset todella ovat sitä miltä näyttävät, paitsi että luonnossa he usein ovat tv-kuvan antamaa illuusiota laihempia. Uusi Musta pitää television ja lehdistön tämän ilmiön osalta erillään toisistaan.
Ranskassa tehtiin syksyllä 60 kansanedustajan allekirjoittama aloite, jonka mukaan kaikki muokatut kuvat pitäisi varustaa varoitustekstillä kuvankäsittelystä. Mitä mieltä kyselyymme vastanneet lehdet olivat asiasta ja olisivatko lehdet valmiita lisäämään tällaisen tekstin kuvan yhteyteen, ilman sitä vaativaa lakia?
”En näe sellaiselle tarvetta juuri nyt.” ANNA.
”Suostuisimme tähän.” FIT.
”Mielestäni asiasta pitäisi keskustella Suomen kontekstissa.” ELLE.
”Aikakauslehden rakennettu muotisarja on eri asia kuin uutiskuva. Lukutapa on erilainen. En näe tällaista tekstiä tarpeellisena, mutta ei se mahdoton ajatus olisi, jos asiaan saataisiin yleispätevä käytäntö ja ymmärrettävät kriteerit.” IMAGE.
Entä olisivatko lehdet valmiita julkaisemaan kannessa käsittelemättömän kuvan naisesta?
Usea lehti kertoo jo vastanneensa haasteeseen. Lehdet, jotka käyttävät kannessa ammattimalleja, tarvitsevat kansikuvissaan harvemmin yhtä paljon kuvankäsittelyä kuin ei-ammattimalleja kannessa käyttävät. Monissa vastauksissa kerrotaan kannen kuvien lookin aikaansaadun meikillä ja valoilla.
Suomen ELLEstä kerrotaan seuraavaa: ”Sisarpainoksemme Ranskan ELLE teki näin [julkaisi kuvan photoshoppaamattomasta naisesta] kesällä 2009”.
JUTUN KUVAT: HS.fi
*IMAGE ei ole perinteinen naistenlehti, mutta halusimme kuulla lehden kommentit verrokkina.
Tässä vielä todiste photshopin mahdollisuuksista:
KUVA: TV1 Puoli Seitsemän 20.11.2009.
Malli Viivi Kapanen on vasemmassa kuvassa ilman meikkiä, keskimmäisessä kuvassa meikkitaiteilija Katja Teinilä on työstänyt häntä kolme tuntia, ja oikeanpuoleisessa kuvan on käsitellyt valmiiksi kuvankäsittelijä Saila Semeri. Valokuvaajana Jan Lönnberg.
Reader Comments (10)
Hirvittävän vaikea asia. Toisaalta visuaalisena ihmisenä rakastan kauniita kuvia ja kauniita ihmisiä. En kuitenkaan voi täysin sulattaa sitä että uskotellaan jonkin näyttävän "siltä" ihan luonnostaan, pelkästään esim. meikattuna. Odotukset tosielämässä nousevat tuolloin ihan kohtuuttomiksi ja tulee enemmän niitä huonon fiiliksen päiviä itselleen kun ei meikkauksesta huolimatta ole lähelläkään median luomaa kuvaa. Käsittääkseni kuitenkin nykymaailmassa elävä lukija tajuaa että kuvia photoshopataan? Näppyjen poisto, mustat silmänaluset etc saa poistaa minun mielestäni ihan rauhassa, en itsekään katso kuvia joissa näytän ihan zombielta. Mutta joku raja on vedettävä, varsinkin kropan muokkauksen osalta, siinä olen jotenkin tarkempi, viime aikoina esiin tulleet kropankäsittely-jutut ovat suorastaan hupaisia...
Hmm, ehkä ongelma ei ole niinkään muokattujen kuvien julkaisussa, vaan juurikin medialukutaidossa?
Helsingin Sokoksen näyteikkunassa on kuva Julia Robertsista jossa hän näyttää about 20-kesäiseltä vaikka oikeasti nainen menee päälle neljänkymmenen. Minä tiedän, muut kaduntallaajat tietävät ja mainoksen tekijät tietävät ettei Roberts oikeasti näytä luonnossa samalta kuin mainoksessa. Kyse on kuitenkin mielikuvasta, joka halutaan antaa.
Red Bullkin mainostaa "Red Bull antaa siivet" eikä kukaan ota sitä tosissaan ja sano että voi voi kun on paineita kun ei siipiä pukkaa lapaluiden kohdalta. Red Bullkin haluaa antaa mielikuvan, ehkä vain ymmärrämme sen helpommin koska se on ilmaistu kielellisesti.
Mikaela: "En kuitenkaan voi täysin sulattaa sitä että uskotellaan jonkin näyttävän "siltä" ihan luonnostaan, pelkästään esim. meikattuna."
Itse asiassa kukaan ei uskottele photoshopattujen kuvien olevan oikeasti luonnollisia ja muokkaamattomia. Tässäkin artikkelissa lehdet myönsivät käyttävänsä photoshoppausta eivätkä suinkaan kiistäneet sitä. Kyseessä on mielikuvien luominen, kuten jo Nina sanoi. Mainosten ymmärtäminen vaatii medialukutaitoa. Olisi varsin naiivia ajatella jonkun ottavan mainoksen luoman mielikuvan kirjaimellisesti, oli sitten kyse kirjallisesta tai kuvallisesta mainoksesta. Toisaalta pitää ymmärtää myös mainostajia; heidän on pakko tehdä mainoksestaan räväkkä ja yliampuva, että se erottuisi lukuisten muiden mainosten joukosta.
mikä ihme on "laihdutuslautakasalähde"??
Janna, viittaamme Lautakasamieheen, joka oli Vanhasen lautakasajupakassa käytetty nimetön lähde, meillä siis laihdutuslautakasalähde. :)
Nojaa, enpä kyllä itse usko että tv-sarjojen laihat ja täydelliset naiset ovat todella sitä miltä näyttävät, erityisesti amerikkalaisten sarjojen tähtöset nimittäin. Heitä on kuitenkin käsittääkseni puunattu ja tuunattu jopa tuntitolkulla? Tuskinpa he siis näyttävät samalta lähtiessään aamulla 15 min laittautumisen jälkeen töihin.
Kaikki tietysti ymmärtävät, että photoshoppia on käytetty lehdissä reippaalla kädellä, meikkauksen ja valaistuksen ohella. On kuitenkin vaikea arvioida MITEN paljon photoshoppia on käytelty. Ihmettelen vain, miksi mediassa edes käytetään tälläisiä mahdottomia naisihanteita? Miksi jo valmiiksi hyvin kauniita naisia täytyy lähteä muokkailemaan? Taidesyistä kuitenkin ymmärrän kuvienkäsittelyn.
Asun Virossa ja täällä täkäläinen hyvin paljon Suomen Oliviaa muistuttava naistenlehti Anne & Stiil omisti huhtikuun numeronsa luonnolliselle kauneudelle. Huomiota herätti se, että ensimmäistä kertaa lehden kannessa oli täysin meikkaamaton ja photoshoppaamaton nainen.
Hieman huvitti Anne & Stiil -lehden toimituksen blogin sivulla oleva kysely, jossa tiedustellaan, onko elämänkumppanisi nähnyt sinua ilman meikkiä. Aika absurdi ajatus, että ei olisi!
Lehti myös järjestää tallinnalaisessa kahviossa meikittömän päivän (14.4.) tapahtuman.
http://www.dailymail.co.uk/tvshowbiz/article-1265676/Britney-Spears-releases-airbrushed-images-digitally-altered-versions.html
Mitä kauemmin tuijotan kuvaa, sitä enemmän näen eroa muokatussa ja ei-muokatussa alavartalossa. Toinen on lihallinen, elämää kokenut nainen, ja toinen muovinukke.
Hyvä kuvaesimerkki Britneystä, ei siinä luonnollisessakaan kuvassa todellakaan ole mitään hävettävää.
Ja kiinnostavaa kuulla, että Virossa luonnollisuus on nyt in, sillä kyllähän virolaiset naiset huolehtivat ja meikkaavat itseään huomattavasti enemmän kuin suomalaiset. Meikittämyydessä hyvin hoidettu tai terve iho on tietenkin plussaa, moni käyttää meikkivoiteita iho-ongelmien takia.
Vaikka on totta että ihmisiltä on löydyttävä medialukutaitoa on minun silti esitettävä pieni vastaväite: Väitän että suurimmalla osalla länsimaisista ihmisistä, on vääristynyt kuva "normaalista" ihmiskehosta. (Ihmiskehosta luonnontilassaan, alasti, muokkaamattomana)
Kun kaikkia kuvia ihmiskehoista joita näeme on muokattu meidän käsityksemme normaalista oikeasti sumenee, vaikka kuinka järjen kautta ajattelisimme ettei kuva ole todenmukainen.
Jos kaikissa kuvissa toistuisi jokin epäluonnollinen piirre, esim napa puutuisi, rupeaisivat ihmiset vuosien mittaan vieroksumaan omia napojaan. Ihan varmasti. Aivan niinkuin naisten kainalokarvoja ja enemmän ja enemmän häpykarvoja vieroksutaan. Koska niitä ei niissä ihmiskehojen kuvissa ole. Muokattujen kuvien ongelma on juuri siinä että ne kaunistelevat todellisuutta vain vähän. Ne voisivat melkein olla aitoja.
Osittain ongelmaan varmasti vaikuttaa se että näemme toisiemme luonnollisia kehoja aina vain vähemmän ja vähemmän.
Eli ei muuta kuin uimahallien saunaosastoille muokkaamaan mielikuvianne mielenterveyttä vaalivaksi :D
(Loppukevennykseksi: Photoshop Disasters)