Elintarvikkeesta jätteeksi minuutissa
Katja Lahti
Todistin eräänä lauantai-iltana Kirkkonummen Prismassa, kuinka työntekijä lappoi kumikäsineet kädessä mustaan jätesäkkiin paistopisteen karjalanpiirakoita klo 17.50. Minuuttia aikaisemmin täyteen hintaan myynnissä olleet piirakat muuttuivat sekajätteeksi. Miksi ihmeessä? Enhän minäkään olisi syönyt piirakoita samana iltana, en ehkä vielä seuraavanakaan. Pyysin mimmiä poimimaan neljä piirakkaa pois jätepussista ja maksoin niistä kassalla täyden hinnan.
Prisma-ketjun tiedotuspäällikkö Ralf Nyberg myöntää, että syömäkelpoisia tuotteita syydetään jätteeksi monestakin syystä. Elintarvikelainsäädännössä määrätään, että hygieniasyistä paistopistetuotteet pitää saada eteenpäin samana päivänä, ellei liikkeellä ole kylmälaitetta, joka jäähdyttää tuotteet vaaditulla tavalla. Tuotteita toki lahjoitetaan hyväntekeväisyyteen joissain liikkeissä, mutta keräyksen organisoiminen on hankalaa: jonkun pitää tulla käytännössä hakemaan tuotteet liikkeestä säännöllisesti. Jätteiden kierrätys taas vaihtelee kuntakohtaisesti ja haja-asutusalueilla biojätteen keräyksessä on kuulemma haasteita. Niin, eihän se ole kiellettyä kipata biojätettä Ämmässuolle mätänemään.
Nybergin mukaan paistopisteessä yritetään välttää hävikkiä mitoittamalla paistotuotteet menekin mukaan. Mutta kuinka arviointivirheisiin reagoidaan? En nähnyt, että työntekijä olisi erityisemmin laskenut, mitä tuotetta pitää paistaa vähemmän. Soitto Ruokakeskoon paljasti, että K-ketjun paistotuotteiden elinkaaresta ei ole olemassa mitään käsitystä, sillä K-kauppiaat saavat ratkaista hävikkiasiat itsenäisesti.
HOK Elannon laatupäällikkö Satu Kattilamäki sentään kertoo, että he ovat mukana pilotissa, jossa elintarvikejätteestä tehdään etanolia ST1 kanssa. Tässä olisi kuitenkin tsemppaamisen paikka myös lainsäädännössä - ovatko tuotteet ihan tosissaan niin herkästi pilaantuvia, että niitä ei voi seuraavana päivänä enää myydä? Ja jos näin tosiaan on, niin voisiko tuotteet sitten myydä vaikka jo tuntia ennen sulkemisaikaa puoleen hintaan? Uskoisin, että kelpaisivat muillekin kuin minulle. Tietysti liikkeet voisivat pohtia, kannattaisiko investointi kylmälaitteeseen, joka takaa riittävän hygieniatason. Entä voisivatko seurakunnat tai muut hyväntekeväisyystahot koordinoida jonkinlaisen yhteiskeräyksen isoimpiin ketjuihin? Lisäksi jokainen voi tahollaan miettiä, tarvitseeko hyllyjen notkua paistotuotteita viittä vaille sulkemisaikaan. Kyllä minä olisin hengissä selvinnyt ilmankin.
Kylmä totuus on, että kauppaketjuissa ruokaa heitetään roskiin vuosittain kymmeniä miljoonia kiloja ja paistopisteen tuotteet ovat tietenkin vain pieni osa tästä potista.
Kotitaloudetkaan eivät ole ihan syyttömiä, katso tutkimus lapsiperheiden ruokajätteen määrästä:
HSY Helsingin seudun ympäristöpalvelut, jätehuollon julkaisut.
Ja YLE Olotilan jämäruokareseptisarja.
KUVA: Flickr / Phillie Casablanca
Miten sinun lähikaupassasi käsitellään päiväyskriittisiä tuotteita ja paistopisteen tuotteita? Vastaa kyselyyn: olisitko valmis ostamaan edellisen päivän paistopisteen tuotteita puoleen hintaan?
Reader Comments (26)
Hyvä juttu, kiitos. Tosi tärkeä kysymys. Tuntuu tosiaan oudolta, ettei tilanteelle muka voida tehdä mitään, on voitava ja tehtävä. Olisin valmis ostamaan edellisen päivän tuotteita, paitsi että en voi syödä vehnätuotteita yliherkkyyden vuoksi.
Minä haluan paistotuoreet tuotteet ehdottomasti paistotuoreina, en siis ostaisi eilisiä. Sen sijaan kyseenalaistan kokonaan tuollaisten paistotuotteiden tarpeellisuuden päivittäistavarakaupassa. Täysin tuore on tietysti hyvää, mutta kun sellaista haluan niin teen itse tai käyn konditoriassa syömässä. Kun "tuore" riisipiirakka roudataan kotiin, niin ero tavalliseen pussitavaraan on maun kannalta aika pieni.
Ja ovatkohan nämä paistopisteen raakapakasteista paistetut tuotteet sen terveellisempiä esim. lisäaineiden kannalta kuin pussissa myytävät? Ainakin muistaakseni raakapakasteiden hiilijalanjälki on suhteellisen suuri, eli minun puolestani nuo voisi poistaa hyllyistä kokonaan. Erityisesti, jos ne kerran heitetään roskiin päivän päätteeksi.
Monissa kaupoissa myydään paistopisteen tuotteita seuraavana päivänä puoleen hintaan ja olen niitä usein ostanutkin.
Raivostuttavaa! Että vielä sekajäätteeksi ei edes bioon saatikka että eläimille. Entäpä se eilisten aletuoteiden myynti? Ostan monesti koiralleni esim 50% alennustuotteina lihaa ym, sillä se on samoissa hinoissa kuin koiranruoka, jossa raaka-aineet kyseenalaisia: hehkutusjätettä ja "eläinPERÄISIÄ tuotteita"
Tekee huonoa. Ja kun vielä ajattelee ,paljonko ruokaa menee pilalle kuljetuksissa, kaupoissa ja kotijääkaapeissa yhteensä, luku on pöyristyttävä.
Pellon pientareella, kun tota hävikkiä jää miettimään kokonaisuutena (maitotuotteet, muut leipomotuotteet, vihannekset ja hedelmät..) niin alkaa käsittää miten iso kokonaispotti on.
MiiraM, hyvä pointti! Tarvitaanko koko kyseistä palvelua ollenkaan? Tämä paistopistehän on nimenomaan lanseerattu "aina tuoretta leipää" sloganilla. Jos ei osaa/ehdi/jaksa itse tehdä, on olemassa niitä itse paistettavia pakasteitakin.
Paistouunit myymälöissä ovat asiakkaiden vetovoimatekijä. Vastaleivotun tuoksu saa ostamaan tuotteen, joka mielletään tuoreeksi. Elintarvikelaki taas määrää, että tuote pitää käsitellä määrätyllä tavalla, jotta se olisi myytäväksi kelpaavaa. Siis paikalla paistettua saa myydä pakkaamattomana samana päivänä, mutta tuotetta, jota ei ole asianmukaisesti jäähdytetty ja säilytetty, ei voi pakata ja tuoda myyntiin seuraavana päivänä. Itse ostaisin pakasteesta esivalmiin riisipiirakan ja paistaisin kotona tuoretuotteen saadakseni. Eli uunia ei tarvita, pulla ja leipäosastolle vaan keinotekoista "vastaleivotun" tuoksua, jos ostokiihdykettä tarvitaan, löytyy jo maailmalta.
Sen sijaan elintarvikkeiden säilyvyyteen pitää saada tolkkua Suomessa ja EU:ssa. Esim. kypsennetyt juustot alkavat olla juuri ja juuri syömäkelpoisia viimeisen myyntipäivän jälkeen. Kauppias myy siis hyvää tavaraa alehintaan päiväyksen takia.
Kuulostaa hurjalta, että kotitaloudet heittäisivät roskiin enemmän ruokaa kuin mitä syövät - onko tosiaan näin? Lähde kiinnostaa. En epäile, etteikö ruokaa menee roskiin paljon, mutta vaikea silti kuvitella, että keskimäärin ihmiset ostaisivat yli puolet enemmän ruokaa kuin kuluttavat.
Kiinnostava juttu muuten, itsekin kaupassa takavuosina työskennelleenä kauhistutti se hyvän ruoan roskiin heittäminen. Kiinnostaisi myös kauppakohtaiset erot: joissakin työpaikoissa päiväystuotteita myytiin hyvään alehintaan työntekijöille, toisissa taas oli ankarasti kiellettyä koskeakaan niihin ja kaikki piti heittää suoraan roskiin. :/
SH, mielenkiintoinen juustoknoppi!
Luna, tää oli siis Kunkun puffitekstistä!
Kieltämättä tuntuu hullulta, että suomessa heitetään noin paljon ruokaa hukkaan, kun samaan aikaan kehitysmaissa ihmisiä kuolee nälkään ja he olisivat todella kiitollisia edes vähästä ruuasta eivätkä varmasti valittaisi, että tuote on pari tuntia liian vanhaa.
Hinnan laskeminen varmasti lisäisi vanhenevien tuotteiden ostoa ja varmasti poisheitettävillekkin ruuille löytyisi ottajia, jos kauppa siitä jotenkin ilmoittaisi.
Ja kuinka suuri osa kaupan asiakkaista ylipäätään ostaa niitä tuoreita paistotuotteita?
Hesarissa oli juuri jokin aika sitten juttu, että eritoten lapsiperheissä heitetään hirveästi ruokaa roskiin, oliko peräti kolmasosa ostetusta ruoasta!
Eihän noita tuotteita, tässä tapauksessa piirakoita, pois heitettäessa välttämättä tarvitse laskea. Kyllähän sekin riittää, että katsoo myynti- ja tilaustilastot. Useinmiten kauppojen osastoilla on vain tietyt työntekijät, jotka varmasti muistavat, riittivätkö tuotteet kaikille asiakkaille vai jäikö niitä yli.
Tuskinpa kauppiaat tahallaan paistattavat liikaa tuotteita, kun siitä kuitenkin tulee hävikkiä. Mutta ikinä ei voi tietää, kuinka paljon loppu peleissä niitä tuotteita ostetaan. Edellisvuoden tai edellisviikon tilastoista kun ei voida vetää suoraan viivaa siitä, minkä verran tavaraa menee.
Luulisi, että tulis kaupoillekin halvemmaksi myydä puoleen hintaan. Sekajäte on aika kallista.
Tässä on nyt nostettu esiin tosi hyvä aihe. Erityisesti tuossa jutussa kannattaa kiinnittää huomiota sanaan paistopiste. Jos leivät kerran paistetaan esim. Prismassa niin missä ne sitten leivotaan ja koska? Itse olen tutustunut tarkemmin meidän lähiSiwan paistopisteen leipiin tai lähinnä tuoteselosteisiin ja todennut lähes kaikkien leipien olevan ulkomailla valmistettuja. Silti ne kaikki on pakattu pusseihin joissa on suomalaisen tunnetun yrityksen logo. Lisäksi Mats-Eric Nilssonin kirjassa Petos lautasella kerrotaan että leipomisen ja paistamisen välillä saattaa kulua jopa vuosi aikaa.
Eli siis leipä leivotaan esim. Ranskassa, pakastetaan, säilytetään pakkasessa jopa vuosi, kuljetetaan suomeen ja meidän lähikauppaan. Siellä leipä paistetaan ja myydään meille tuoreena...
Niistä paistopisteen tuotteista jotka myydään pakkaamattomina kannattaa pyytää tuoteseloste nähtäväksi. Jos sitä ei saa nähtäväkseen kannattaa tuote jättää kauppaan.
Tuli tässä mieleen 10 vuotta sitten lomareissulla, kun nämä paistopisteet alkoivat yleistyä kaupoissa, suuri pettymys kun ihana juustopatonki osoittautui ranskassa leivotuksi. Sen jälkeen on tullut suhtauduttua varauksellisesti kyseisiin tuotteisiin ja niitä tulee ostettua lähinnä matkaevääksi yms.
"Hesarissa oli juuri jokin aika sitten juttu, että eritoten lapsiperheissä heitetään hirveästi ruokaa roskiin, oliko peräti kolmasosa ostetusta ruoasta!"
Itsekin lapsiperheellisenä yllätyin moisesta tiedosta, kun meillä pyritään kyllä syömään kaikki mitä kaupasta kannetaan. Voisikohan lapsiperheen ruokahukka johtua osaksi siitä että päiväykset yksinkertaisesti menevät umpeen, esim meillä kun pyritään ostamaan vajaan viikon ruuat kerralla, pitää olla tosi tarkkana milloin tuotteet vanhenee (ja tällä tarkoitan viimeistä käyttöpäivää, ei myyntipäivää).
Vielä suurempi ihmetys koittaa, kun käy katsomassa, mitä kauppojen roskiksista löytyy. Monesti tulee köyhän opiskelijan jääkaappia täytettyä sieltäkin. En ole koskaan löytänyt vaikkapa homeista leipää. Tai oikeasti syömäkelvotonta pullaa. (Lukuunottamatta sitä, että toisinaan lihapakkaukset revitään auki ja sisältö kaadetaan syömäkelpoisten leipien, pullien yms. päälle.)
Dyykkaus on kiintoisa harrastus. Suosittelen jokaiselle. Voi tutustua siihen, miten huolimattomasti isot tahot käsittelevät jätteitään, voi hankkia ilmaista ruokaa itselleen ja samalla vähentää kauppojen jätemäärää.
Itse olen kaupassa töissä ja tiedän hyvin miten paljon täysin käyttökelpoista tavaraa menee roskiin. Useimmiten siitä syytetään kauppoja. Syyttä. Mitä hyötyä kaupalle on heittää täysin käyttökelpoisia tuotteita roskiin? Oikea syy löytyy lainsäädännöstämme, mikä on elintarvikkeiden hygieniassa varmaan maailman tarkimpia. Laitinen kirjoitti hyvän kolumnin aiheesta, maailma on tosiaan tarua ihmeellisempää, kun Suomen virkamiehet pääsevät vauhtiin: http://www.iltalehti.fi/kolumnistit/2010011610933895_k6.shtml
Meidän lapsiperhe syökäytännössä pelkästään kaupan roskiksesta dyykattua leipää. Ennen juuri nuo samana päivänä paistetut leivät tuntuivat ylellisiltä, nyt syömme niitä lähes päivittäin. Roskiksesta saamme niiden lisäksi myös muita viimeisen päivän leipiä. Roskiin heitetyn leivän määrä tuntuu kyllä hurjalta tästäkin vinkkelistä. Haemme parin viikon välein ison satsin ja tiedämme ettemme ole kyseisellä roskiksella ainoita.
Leivät vain muovipusseissa pakkaseen ja mikron kautta käyttöön. Ja jos leipä kuivuu ennen kuin se on kokonaan syöty, se on helppo heittää pois, kun siitä on syöty edes osa.
Ja tiedän, että lähikauppamme käytäntö laittaa leivät ja muut käyttökelpoiset tuotteet nätisti pahvilaatikossa lukitsemattomaan roskikseen on luksusta, jota ei kaikkialla tapaa.
Silver, yksi lapsiperheiden ruokajätetutkimus löytyy HSY:n sivuilta.
Kija, olen ihan samaa mieltä että lainsäädäntö ei ole järkeenkäypä.
Dyykkari, kiitos kommentista! Eilinen kunkun dyykkausjuttu herätti pohtimaan myös miksi "jätettä" varjellaan, jos sille löytyisi käyttäjiä?
Jos halutaan luomun yleistyvän, siitä väistämätön seuraus on pienkaupan kärsiminen. Ei voi saada kaikkea. Se että Stokka on näin hyvin ottanut luomun valikoimiinsa, kertoo valtavasta kysynnästä.
Muistan oikein hyvin ajan 90-l puolivälissä kun jasmiiniriisiä piti ostaa pienistä kinkkikaupoista. Ja kookosmaitoa sai erikoiskauppojen lisäksi vain stokkalta. Nykyään molempia saa jokaisesta Siwastakin.
Itseäni ärsyttää ainoastaan se, että kun isot ketjut alkaa tuoda maahan isoja määriä, myyvät hirveästi, pienet yritykset kärsivät, mutta silti ne isot kaupat ottavat usein jopa enemmän hintaa kuin aiemmin erikoiskauppa, vaikka saavat takuulla halvemmalla tilattua ja sivukulut rakentuu aivan eri tavoin, sekä myyntiä tukemassa on paljon muitakin tuotteita.
Kauppakohtaisia eroja on suuresti ! Meillä on erikseen leivonnais- ja makeisjätteelle omat jäteastiat, joista sitten saadaan jonkin tuotantolaitoksen toimesta energiaa. Kaikki leivät otetaan omista pusseistaan pois ja viedään biojäteastiaan. Tietysti tämäkin on kaksipiippuinen juttu: toisaalta näin kukaan muu ei voi enää leivistä hyötyä, mutta toisaalta näin estetään metaanipaukkujen syntyminen, jollei kaikkia leipiä vaikka dyykattaisikaan. Ja mitä tulee pohdiskeluun siitä, että ostetaanko paistopisteiden tuotteita, niin kolmen eri kaupan päivittäistä arkea nähneenä voin sanoa että kyllä. Etenkin nykyisessä toimipisteessäni paistopisteen yhteydessä sijaitseva kahvila vauhdittaa kummasti menekkiä. Ja ihmeellisellä tavalla ihmisten mieleen on pinttynyt mielikuva paperipussin ja tuoreuden yhteydestä. Paljon on kiinni kauppiaasta tai myymäläpäälliköstä, kuinka asiat missäkin hoidetaan. Toisaalta yhtä paljon on kiinni työntekijöiden motivaatiosta muuttaa asioita. Kokemuksen syvällä rintaäänellä kertoa, että aktiivinen ruikutus ja valitus voi ruummiillistua energiajae-säiliönä kavoin upan takapihalla. Ja vielä ! -50% viimeisen tunnin aikana ei toimi, sillä ihmiset oppivat ! Ei aikaakaan kun kukaan ei osta klo ennen kello kahdeksaa mitään, mutta mitkä jonot klo 20 paistopisteille syntyisivätkään.
Anteeki loppua kohden kasvaneet typo-virheet ! Tuote lähti eteenpäin ennen oikolukua ! "kavoin upan takapihalla" translates as "kaupan takapihalla"
"ei osta klo ennen kello kahdeksaa mitään" translates as "ei osta ennen kello kahdeksaa mitään"
Elintarvikehygienia ja lainsäädäntö vs. maalaisjärki. Rajankäyntiähän se on.
Hippi ei saata olla moksiskaan, jos ripulit tulee hamppuhousuihin dyykatun tavaran syömisen myötä, mutta jos tavalliselle perheenäidille käy samoin löyhän hygieniavalvonnan/säännösten takia niin siitähän vasta helvetillinen haloo nousee.
Tehdään kompromisseja. Usein pakon sanelemana.
Juu, jännää on. Kehitysmaissa ihmisiä on nälissään; täällä taas heivataan hyvää ruokaa roskiin. Ei hyvä. Eihän se NIIN vaikeata voi olla saada tohon joku tolkku. Ei tietenkään kaikkialla näin tehdä, mutta jos jossain kerran niin tehdään, niin saattais olla parannuksen paikka. Halpaan hintaan vaan myyntiin muka vanhaksi menevät tuotteet, enemmänhän siinä kauppiaatkin tienaa, kun saa enemmän kaupaksi.
Vanhoina hyvinä aikoina ruoka oli erityisen kunnioituksen kohteena. Syötävän ruuan sekajätteeksi mättääminen on s y n t i.
Oletko varma, että kyseessä oli sekajäte? Kaupoissa kerätään erittäin yleisesti bio 2-jätettä, jonne saa laittaa myös muovipakkaukset, paperipussit ym. kääreet. Jäte prosessoidaan ja massa kompostoidaan. Bio 2:sta tehdään mm. tasoitusmassoja rakennusten alle ja teiden pohjiksi. Sanomattakin on selvää, että tällainen keräys ja käsittely maksaa, mutta sekajäte on kuitenkin se, mikä maksaa kaikken eniten. Sitä pyritään kaupoissa välttämään kaikin tavoin. Itse olen alalla töissä ja meillä kerätään tarkasti energiajäte, pehmeä muovi, metalli, lasi, bio2, paperi, pahvi ja lopuksi jäävä sekajäte. Sekä tietysti ongelmajäte ja elektroniikkajäte toimitetaan niille kuuluviin keräyspisteisiin.
Monesti asiakkaat luulevat, ettemme lajittele mitään jätteitä. mistäköhän tällainen käsitys on syntynyt? siitäkö, jos on nähnyt ruuan menevän roskiin pakkauksineen? Itse asiassa jätettä pyritään koko ajan keräämään tehokkaammin ja sen syntyä vähentämään. Tämä vaikuttaa suoraan kustannuksiin, joten on helppoa saada jääräpäisempikin päällikkö mukaan. :) Myös energiansäästö kylmäkalusteissa on päivän sana!
Elintarvikelainsäädäntö on todella tiukka Suomessa kuten on jo todettukin. Kauppa on aina vastuussa mikäli asiakkaalle koituu jotain ongelmia ruuista. Siksi tuoreudesta pidetään välillä maalaisjärjellä ajateltuna liikaakin meteliä ja turhaan ruokaa joutuu roskiin.
Ruokaa ollaan valmiita antamaan hyväntekeväisyyteen, mutta tosiaan itse saajan pitää olla valmis noutamaan se sovitusta paikasta sovittuina aikoina. yllättävän harva on. Hävikkiruuan säilöminen kaupan tiloissa on niin ikään kiellettyä ja terveysriski.
s.s. joo olen varma, koska kysyin - Ämmässuolle menivät. Olen sen jätejuttuni jälkeen osannut tarkemmin kysellä lajittelusta!