Löysät pois — myös rakennusten energiankulutuksesta
Euroopan Unionin kestävän energian viikon kunniaksi (The EU Sustainable Energy Week) asiaa rakentamisesta!
Norppaenergian tuottaminen on turhaa puuhastelua, jos kaikki uusi puhdas energia kuluu energiankulutuksen kasvun tarpeiden täyttämiseen, eikä fossiilisista polttoaineista saatavan energian kokonaismäärä pienene. Energiankulutusta olisi myös vähennettävä, mutta miten?
KUVA: Flickr / Jonrawlison
Suomessa energian loppukulutuksesta menee 21% rakennusten lämmitykseen. Vastaavasti liikenne lohkaisee kaikesta tuotetusta energiasta 17%, ja teollisuus miltei puolet, 49% (lähde: Tilastokeskus, energiaennakko 2008). Energiasyöppö teollisuus vaatii halpoja energianlähteitä kansallisen kilpailukyvyn takaamiseksi; paradoksaalisesti halpa energia vähentää tarvetta tehostaa tuotantoprosesseja. Autoteollisuudessa polttoaineensäästö ja hiukkaspäästöjen vähentäminen on jo pitkään ollut kilpailuvaltti, ja todella harva – no, aivan varmasti joku – kuluttaja ostaa auton vain sillä perusteella, että se oli kivan värinen. Pitkiä harppauksia polttomoottoritekniikassa on turha odottaa vielä lähitulevaisuudessa, ja pelkällä vedellä kulkevaa autoa odotellessa liikenteen päästöjen leikkaamiseen on kolme kuljettavissa olevaa tietä: kaavoitus, joukkoliikenne ja fillari. Rakennusten energiankulutuksessa sen sijaan riittää löysiä, joista karsia.
Energiapihiä taloa etsivä kuluttaja törmää määritelmäviidakkoon: energiatehokas talo kuluttaa puolet vähemmän energiaa kuin rakentamismääräysten minimivaatimukset täyttävä talo. Matalaenergiatalosta voidaan puhua, jos rakennuksen lämmitykseen kuluu korkeintaan puolet rakennusmääräysten mukaisen talon keskimääräisestä kulutuksesta. Passiivitalo kuluttaa vain neljänneksen keskiarvosta, nollaenergiatalo taas tuottaa yhtä paljon kuin kuluttaa.
Miten energiatehokkuutta sitten parannetaan?
Vanhoissa rakennuksissa energiatehokkuuden parantaminen voi odottaa peruskorjausta, sillä mitään ei kannata lähteä korjaamaan ellei se ole rikki. Vanhan rakennuksen energiatehokkuutta voi parantaa julkisivu- ja kattoremontin yhteydessä, ja lämpökuvaus on hyvä tapa ottaa selvää rakenteen heikkouksista. Tänä talvena Suomessa on kuulemma ollut perstuntumamittarit käytössä: mitä komeammat jääpuikot, sitä enemmän lämpöä menee harakoille. Ikkunaremontti on toinen kohta jossa voi ja tulee vaatia parasta. Täällä Italiassa saattaa myös LVI-tekniikka voi olla energiasyöppö: ei kannata laittaa lämminvesiputkia menemää eristämättömänä pitkin ulkoseinää.
Kustannustehokkaimpiin tuloksiin päädytään, kun vaaditaan parasta uudisrakentamisessa. Vuonna 2008 ja sen jälkeen rakennetuille taloille on tullut pakolliseksi kodinkonekaupassa tutuksi tullut energiatodistus, joka tekee menneiden vuosien grynderirakentamisessa piiloon jääneestä – usein olemattomasta – laadusta vertailukelpoista ja suoraan käyttökustannuksiksi tai jälleenmyyntiarvoksi muunnettavaa.
Energiatehokkaan talon rakentaminen on jopa taloudellisesti kannattavaa. Motivan mukaan hankintahinnassa tarvitaan 3-4 prosentin lisäinvestointi normaalirakentamiseen verrattuna, mutta koska asumis- ja huoltokustannukset ovat pienemmät kuin tavistalossa, maksaa energiapihi talo alkuinvestoinnin takaisin jo 6-10 vuodessa. Energiatehokas rakentaminen ei vaadi sen ihmeempää kikkakolmosta, ainoastaan huolellista suunnittelua, maan tapaa parempaa toteutusta sekä riittävää eristysvahvuutta jo nykyisin käytössä olevilla materiaaleilla. Helpoimmin matalaenergia- tai passiivitalo syntyy koneellista lämmön talteen ottavaa ilmanvaihtoa hyödyntäen, mutta passiivitalon kulutusluokkaan voidaan päästä myös painovoimaisella ilmanvaihdolla, jos talossa itsessään tuotettua aurinko- ja puulämmitystä ei lasketa mukaan energiankulutukseen. Rakennuksen lasipintojen sijoittelulla voidaan hyödyntää passiivista aurinkoenergiaa.
Kun kuluttaja osaa vaatia energiatehokkuutta, hänen päätöksensä joutua vuosikymmeniksi pankin torppariksi tapahtuu painavammilla perusteilla kuin että talo oli kivan värinen ja esittelyssä tuoksui pulla.
Freelancer-verkostomme arkkitehti, tekniikan lisensiaatti Katja Huovinen asuu perheineen Italiassa ja kirjoittelee meille saapasmaasta käsin ajatuksiaan ja kokemuksiaan rakentamisesta.
Katja Huovinen / YLE Uusi Musta
matalaenergiatalo, nollaenergiatalo, passiivitalo, sustainable energy week | in Yhteiskunta |
Reader Comments (4)
Sehän on hyvä jos painovoimaisella ilmanvaihdolla voidaan myös toteuttaa ekotehokas talo. Jos vaikka koneellinen ilmastointi ja laitteet eivät sopisikaan kaikille hengityssairaille. Olen kuullut esim. että ilmalämpöpumput voisivat tuottaa otsonia. Kovin kuiva sisäilma ei ainakaan ole hyväksi. Minua huolestuttaa erityisesti kiristyneet vaatimukset, kun ei vielä ole vuosikymmenien käytännön kokemusta näin tiiviiden talojen reagoimisesta Suomen kaltaisen kostean ja kylmän sään oloihin. Tampereen Teknillinen Yliopistohan on esittänyt kritiikkiä passiivitaloja kohtaan. VTT:llä ilmeisesti uskotaan, että hyvä toteutus takaa lopputuloksen, mutta odotan mielenkiinnolla, MITEN taataan hyvä toteutus, kun sitä ei nykyisessäkään systeemissä taata, koska rakentamsen laatua ei valvota tarpeeksi eikä rakentaja joudu rikosoikeudelliseen vastuuseen, jos hän rakentaa talon, joka sairastuttaa asukkaat.
Argh. Vastaukseni katosi. Uusi yritys:
Sehän on hyvä, jos painovoimaisen ilmanvaihdon talostakin voidaan tehdä ekotehokas. Koneellinen ilmanvaihto tai laitteet eivät välttämättä sovi kaikille hengityssairaille. Olen kuullut jotain huhua ilmalämpöpumppujen tuottamasta otsonista. Kovin kuiva sisäilma ei ainakaan ole hyväksi. Minua huolestuttaa kiristyneet vaatimukset, koska meillä ei varsinkaan Suomen oloissa ole vuosien kokemusta niin tiiviiden rakenteiden reagoimisesta kosteuteen. Tampereen teknillinen yliopistohan on kritisoinut passiivitaloja. Ilmeisesti VTT:llä uskotaan, että hyvä toteutus riittää takaamaan sen, ettei ongelmia synny. Odotan mielenkiinnolla MITEN taataan hyvä toteutus, kun ei sitä nykyisinkään taata. Rakentamisen laatua ei valvota tarpeeksi eikä rakentaja joudu rikosoikeudelliseen vastuuseen, jos rakentaa talon, joka sairastuttaa asukkaat.
Iines, tuo laadun varmistaminen on ihan retuperällä! Meidän kämpässä on ainakin niin hirveät jääpuikot räystäillä että ei tarvitse pohtia tehtiinkä parin vuoden takainen kattoremontti hyvin vai huonosti!
Suomen suurlähetystö Washington dc:ssä on muuten ensimmäinen energy starr-sertifikaatin saanut rakennus ko. kaupungissa. Ja nyt he hakevat Leed-sertifikaattia, eli tämä rakennusten ekoilu on iso juttu myös muualla.