Asetaldehydi: viinaa, röökiä ja jogurttia
Noora ShinglerTaas kuluttajaa viedään, mutta näinhän se menee: paljon puhuttu E621 on vain yksi elintarvikkeissa käytetyistä "kemikaalimöröistä". Ja kun yhdestä möröstä aletaan päästä, astuu tilalle uusi sellainen. Emme todellakaan tiedä kaikkea, mitä ruoassa käytetyt kemikaalit voivat aiheuttaa, ja tietoa pumpsahtelee esiin vähitellen. Juuri tästä syystä suosin itse ruoka-aineita, jotka sisältävät mahdollisimman vähän mitään E-alkuista, ylimääräistä tai oudon kuuloista.
Mutta, mutta: vaikka syynäisi tuoteselosteita kuinka tarkkaan, ei silti voi olla aivan varma, mitä tulee popsineeksi. Tällainen esimerkki on viimepäivien puheenaine asetaldehydi, vastikään syöpävaaralliseksi luokiteltu aine, jota on yleisesti esimerkiksi lastenruoissa.
Kuva: Flickr / dailyfood.
Näin suomalaisia asetaldehydi-asiassa sivistää Turun Sanomat:
"Maailman terveysjärjestön WHO:n alainen kansainvälinen syöväntutkimuslaitos luokitteli asetaldehydin viime lokakuussa ihmisille syöpää aiheuttavaksi aineeksi alkoholin juomisen yhteydessä. Se nousi ylimpään riskiluokkaan, johon kuuluvat myös tupakka ja asbesti."
Päihdelääketieteen professori Mikko Salaspuron mukaan aine ei kuitenkaan ole riski vain alkoholin juomisen yhteydessä. Salaspuron työryhmä on tutkinut laboratoriossa Suomessa myytävien elintarvikkeiden asetaldehydipitoisuuksia, koska niistä on toistaiseksi hyvin vähän tietoa. Asetaldehydiä on yleisesti esimerkiksi lasten soseissa ja jogurteissa, eli elintarvikkeissa, joita koskevat kaikista tiukimmat vaatimukset! Miksi en silti itse ole huomannut ainetta tuoteselosteita tutkiessani? Koska ainetta ei välttämättä mainita tuoteselosteissa. Asetaldehydiä ei esimerkiksi jogurteissa mainita, koska jogurtteihin ainetta ei lisätä, vaan se muodostuu jogurttiin luontaisesti, kertoo Valion tiedotuspäällikkö Pia Kontinen. Hänen mielestään asetaldehydiuutisoinnissa on kyse ennenaikaisesta pelon lietsonnasta. Onko näin?
Syöpää aiheuttavan asetaldehydin vaikutuksia tutkinut Salaspuro kertoo, että ainetta on monissa käymisteitse valmistetuissa elintarvikkeissa, kuten jogurteissa. Hän kertoo Ilta-Sanomien haastattelussa, ettei itse ole syönyt jogurttia vuosiin, eivätkä miehen lapsenlapsetkaan saa syödä jogurttia. Viili sen sijaan maistuu kuulemma sekä miehelle itselleen että lapsenlapsille, asetaldehydiä kun viilissä ei ole juuri lainkaan.
Salaspuron mukaan liiallisia asetaldehydipitoisuuksia sisältävät monet jogurtit, erilaiset soijatuotteet sekä säilötyt kasvikset, vihannekset tai hedelmät, alkoholijuomista muun muassa omena- ja luumuviinat sekä simat.
– Jopa vauvojen hedelmäsoseista löytyy samoja pitoisuuksia kuin jogurteista. Pitoisuus ylittää aikuisillekin sallitun rajan. Lapsilla painoon suhteutettu ylitys voi olla jopa 70-kertainen, Salaspuro kertoo. Asetaldehydiä muodostuu käymisellä valmistettuihin tuotteisiin, kuten maitovalmisteisiin, soijaruokiin, säilöttyihin vihanneksiin, etikkaan, kotikaljaan ja simaan.
Joidenkin jogurttien, juustojen ja tiettyjen alkoholijuomien asetaldehydipitoisuuksia saatetaan lisätä jopa tarkoituksella niiden tuoksun parantamiseksi. Asetaldehydiä käytetään myös elintarvikkeiden aromiaineena ja sitä lisätään esimerkiksi hedelmämehuihin, virvoitusjuomiin, jälkiruokiin ja jo mainittuihin maitovalmisteisiin. Asetaldehydiä muodostuu myös sisäsyntyisesti joihinkin hedelmiin, kuten omenoihin, päärynöihin ja marjoihin. Sitä käytetään myös marjojen ja hedelmien säilöntäaineena.
Asetaldehydiä muodostuu siis joihinkin elintarvikkeisiin luontaisesti, ja joihinkin sitä lisätään. Maallikkoa kiinnostaa tietenkin se, ovatko lisätty ja luontaisesti muodostunut asetaldehydi sama asia? Ovatko ne yhtä vaarallisia? Esimerkiksi tekstin alussa mainittua natriumglutamaattia esiintyy luonnossakin, mutta juuri sen synteettinen muoto on elintarviketeollisuuden suosiossa, ja juuri synteettisesta natriumglutamaatista elintarviketeollisuudella on nyt paineet päästä eroon. Uusi Musta selvittää, mikä on luontaisesti elintarvikkeeseen muodostuvan ja lisätyn asetaldehydin ero. Palaamme asiaan pian!
Professori Salaspuron mukaan on mahdotonta sanoa missä kaikissa elintarvikkeissa asetaldehydiä on vaarallisia pitoisuuksia, koska työryhmä on tehnyt vain satunnaisia otoksia. Vaikka Salaspuron tutkimus on vielä julkaisematta, ovat Salaspuron mediaan levittämät tiedon muruset rankan kuuloisia. Salaspuro kertoo esimerkiksi Uudessa Suomessa, että "Jo yksi jogurttiannos päivässä voi vastata yhtä tupakkaa [terveysriskeiltään], jos se viipyy suussa viisi minuuttia". Huh. Kuinka moni aamiaisjogurtin päivittäin nauttiva hoksaa samalla "polttavansa viikossa seitsemän röökiä"? Tuskin kukaan. Kuva: Flickr / cesarastudillo
Salaspuron testien mukaan jogurttien keskimääräinen asetaldehydipitoisuus ylittää riskirajan kahdeksankertaisesti. Vastaavia pitoisuuksia Salaspuro on mitannut useista hedelmämehuista ja soijakastikkeista. "Vaikka näyttö asetaldehydin paikallisesta karsinogeenisyydestä on vahva, se luokitellaan edelleen turvalliseksi tuotteeksi (GRAS, Generally Regarded as Safe). Uuden tiedon valossa tämä ilmeinen luokitteluvirhe tulisi Salaspuron mukaan pikaisesti korjata" toteaa Uusi Suomi.
Tekstissä siteeratut uutiset ja lisää tietoa asetaldehydistä:
- Jogurteista ja lasten hedelmäsoseista löytyi korkeita pitoisuuksia asetaldehydiä / Turun Sanomat
- Prodessori: Yksi jogurtti voi vastata tupakkaa / Uusi Suomi
- Suomalaisprodessori: Ruuassa paljon syöpää aiheuttavaa asetaldehydiä / HS.fi
- Myös elintarvikkeissa syöpää aiheuttavaa ainetta / Iltalehti.fi
- Elintarvikkeiden aromiaine syyniin / YLE Terveys ja hyvinvointi
- Evira: Asetaldehydi
EDIT: Olen lähettänyt professori Salaspurolle yhteydenottopyynnön ja kysymyslistan, jossa on myös teidän esittämiänne kysymyksiä ja väittämiä. Uusi Musta odottaa vastauksia ja postaa ne teille heti vastaukset saatuaan!
Reader Comments (29)
Mitä jos professori Mikko Salaspurolla onkin oma lehmä ojassa?
http://www.helsinki.fi/ajankohtaista/uutisarkisto/1-2010/14-14-34-59
Ennen paniikin kouriin joutumista lukisin tämän:
http://www.biohit.com/upload/dia/news/BIOHIT_Press-tiedote_Acetium_11-01-2010.pdf
Hei,
onko asetaldehydiä myös maustamattomissa jugurteissa?
Elämästä ei selviä hengissä, mutta hyvään oloon ja hyvään terveyteen pääsee mielestäni vain syömällä hyvää ravintoa. Me emme ole jätesäkkejä, joten kiitos jokaiselle tarkkaavaiselle henkilölle, joka tuo meille lisää tietoa turvallisesta ja hyvästä ravinnosta.
Minua kiinnostaa, onko astaldehydiä myös itsetehdyssä jogurtissa? Tai lähinnä, että miten vaarallisia määriä.
Mutta palannet asiaan ja sitä odotellen!
Parsan kanssa samoilla linjoilla. Suomessa aletaan lähentyä jenkkityyliä, jossa bisnes ajaa tieteen edelle.
Ja joo, asetaldehydiä näissä tuotteissa on. Mutta että laitetaan jugurtti ja tupakka samalle viivalle, niin huhhuijaa. Pientä kärjistystä :D Ei kai Suomen kansa ole niin tyhmää, että uskoo kaiken lukemansa joka tieteen nimissä tehdään ja media "vähän" vielä laittaa pökköä pesään... ja omiaan.
Mikä tekee jogurtista ja viilistä niin erilaisia? Miksi viiliä voi syödä mutta jogurttia ei? Apua, eihän sitä kohta voi syödä enään mitään :(
Voisi kuvitella, että ekana pitäisi jokaisen lopettaa se viinanjuonti, koska kaikki ihmisen kittaama etanoli metaboloituu maksan entsyymien vaikutuksesta asetaldehydiksi, mistä aiheutuu myös krapula. (Lisää vaikka wikipediassa.)
Suurella mielenkiinnolla kyllä odotan, mitä eroa on luontaisesti esim. käymisen aikana syntyneellä ja synteettisellä asetaldehydillä. Liekö näiden välillä yhtä massiivinen ero kuin luontaisella ja synteettisellä glutamaatillakin?
Pieni lähdekritiikki olisi varmaan paikallaan. Mikko Salaspuro on ollut mukana kehittämässä Biohitin lanseeraamaa asetaldehydiä sitovaa kapselia, jolle odotetaan kovaa myyntiä. Totta ihmeessä hän kertoo kuinka vaarallista syöminen on ilman heidän kapseleitaan.
http://www.mediuutiset.fi/uutisarkisto/article128079.ece
http://www.biohit.fi/view/products.asp?document_id=1774&cat_id=1147
MIelenkiintoinen ja hiukan pelottavakin juttu, kiitos jutusta! Odotan mielenkiinnolla lisätietoa. Olisi myös mukava tietää, missä tai minkälaisissa jugurteissa tai lastenruoissatai ruoassa pitoisuudet ovat korkeita.
Voi herrajumala, kumma juttu kun se lähdekritiikki unohtuu aina, kun halutaan itse oikein kovasti uskoa asiaan. Miksei Noora nyt huuda, että taustalla lääke-, ruoka- tai jokin muu yritys on maksanut nämä tutkimukset, kun se on ollut yleensä tapana? Tämä "YLEn mukana olon tuoma Uuden Mustan puolueettomuus ja mediakriittisyys" jaksaa hämmästyyttää edelleen :D :D
Hämmentävää, että Biohitin myynninedistämisargumenteista on tehty yhtäkkiä Suomen medioissa niin suuri uutinen. Vaikka jois kaljaa ja lappais Danonea läpi elämänsä, niin todennäköisesti sataprosenttisen varmasti kuolis ihan mihin tahansa muuhun ennen asetaldehydin aiheuttamaa syöpää.
Hyvät ystävät! Juttuni siteeraa lähteitä, jotka on manittu kaikki jutun yhteydessä! Tässä ei nyt ole vieltä tuotettu uutta tietoa, vaan pyritty siteeraamaan jo mediassa olevia tietoja.
Aiheeseen palataan Uudessa Mustassa vielä tällä viikolla, heti kun saamme haastateltavat kiinni.
No eipä tainnut uutisarvoa tälläkään jutulla olla. Asetaldehydi on tiedetty karsinogeeniseksi jo 1990-luvun alusta alkaen. Salaspuron ryhmä haluaa vaan ensin tarjota ongelman, ja kas sitten hintavan parannuskeinon.
Luonnollisesti syntyneen ja synteettisesti valmistetun asetaldehydin ero on juurikin siinä, että toinen on valmistettu synteettisesti laboratoriossa. Kemialliselta rakenteeltaan ja ominaisuuksiltaan ne ovat aivan samanlaisia.
Kannattaa ehdottomasti lukea aiheesta myös Kemikaalikimaran fiksu ja kiihkoton teksti:
http://kemikaalikimara.blogspot.com/2010/02/asetaldehydi-ja-ruoka.html
Niin ja kannattaa myös lukea asiantuntijan postaus natriumglutamaatista!!
Tässä väännetään rautalangasta, mikä ero on pelottavan synteettisen ja ihanan luonnollisen kemikaalin välillä :)
http://kemikaalikimara.blogspot.com/2009/12/glutamaatti-ja-lihavuusuutisointeja.html
blogi on muutenkin seuraamisen arvoinen. vink. vink.
Pakko huomauttaa tuosta "viikon jugurtit vastaavat seitsemää tupakkaa", että ainakin kirjoituksen mukaan tämä vaikutus syntyy vasta kun jugurtti on suussa 5 minuuttia. Itse ainakin nielaisen yleensä vähän aikaisemmin ja syön jugurtinkin alle viiteen minuuttiin, hotkimatta. Mutta herättihän tuollainen huomautus huomiota.
LauraK, jokainenhan saa seurata ihan juuri sitä blogia, jota pitää kiinnostavana, eikös. :) Nystenillä näyttää olevan tuolla ihan samat lähteet kuin Noorallakin ja en itse törkeän subjektiivisen mielipiteeni mukaan ole kauhean kiinnostunut antabuksen vaikutuksesta elimistöön vaan nimenomaan niiden tuotteiden, joita aktiivisesti kulutan. Haluamme nimenomaan professorin vastineen Valion kommenttiin.
Mitä synteettisen ja luonnonmukaisen eroihin tulee kannattaa muistaa esimerkiksi vitamiinivalmisteista tehdyt tutkimukset (esim. http://jama.ama-assn.org/cgi/content/abstract/297/8/842). En itse lähtisi suoralta kädeltä toteamaan että vaikuttavat elimistössä samalla tavalla.
Jan, itselläni pisti myös tämä aikaraja silmään mutta tulimme siihen tulokseen että viidessä minuutissa ei syö esimerkiksi lautasellista, jossa on mysliä ja jogurttia ja lapsella saattaa myös syöminen kestää pitempään. Kysymme siis tätäkin!
Mites nämä ihmeitä tekevät, päivittäin mainostetut ihmelitkut? Nämä, joita ilman ei millään voi tulla toimeen, "maha ei kurise eikä pullota, ja tuovat energiaa ja hukuttavat ilman - minne hyvänsä...". Tarkoitan näitä pikkuisia muovipulloja.
Jos ei tarkoita (siis tämä myrkkyvaikutus), mikä lisämainostus! Kenen piikkiin tämä tieto menee?
Tietäähän sen, miten moni ratkaisee tämänkin ongelman. Lopetetaan jugurtin syöminen, mutta kiskotaan silti tupakkaa ja juodaan viinaa. Ja tietenkin syödään niitä kalliita pillereitä. Se on niin vaarallista tuo syöminen nykyään :D
Katjan viittaaman artikkelin mukaan synteettisten ja luonnonmukaisten aineiden ero tuntuisi olevan lähinnä se, että synteettisiä voidaan vetää suoraan purkista tolkuttomia määriä. ("Most trials investigated the effects of supplements administered at higher doses than those commonly found in a balanced diet, and some of the trials used doses well above the recommended daily allowances and even above the tolerable upper intake levels.") Kovin moni ei pystyne popsimaan porkkanoita niin tolkuttomia määriä, että saisi vastaavan määrän vaikkapa beetakaroteenia. Tosin tutkimusaiheenahan tuo toki olisi älyttömän mielenkiintoinen.
Valion tänään julkaistu tiedote:
http://www.valio.fi/portal/page/portal/Valioyritys/Ajankohtaista/Uutinen?p_channelid=4&p_id=3782
Asetaldehydiä ei lisätä Valion tuotteisiin
Julkisuudessa runsaasti keskustelua herättänyt asetaldehydi on kemiallinen yhdiste, jota esiintyy luonnostaan monissa elintarvikkeissa, kuten hedelmissä, hedelmämehuissa, etikkavalmisteissa ja jogurteissa. Esimerkiksi omenassa on luonnostaan moninkertaisia määriä asetaldehydiä jogurttiin verrattuna. Valio ei lisää tuotteisiinsa asetaldehydiä. Sitä syntyy Valion ja kaikkien muidenkin valmistajien jogurteissa pieniä määriä jogurttihapatteiden toiminnan seurauksena. Viileissä ja piimissä sekä hapankermoissa asetaldehydiä ei muodostu.
Elintarvikkeissa asetaldehydipitoisuudet ovat pieniä. Väestötasolla alkoholijuomat ovat merkittävin asetaldehydin lähde. Myös tupakointi altistaa huomattavasti asetaldehydille. Elintarvikkeista saatavan asetaldehydin imeytymistä ja terveysriskeja ei ole osoitettu, sen sijaan alkoholin ja tupakan suurkulutuksen aiheuttamat haittavaikutukset tunnetaan.
Jogurttiin syntyvä asetaldehydi toimii tärkeänä jogurtin ominaismaun antavana yhdisteenä sekä maustamattomissa että maustetuissa jogurteissa. Asetaldehydipitoisuudet jogurteissa ovat pieniä, omien tuoteanalyysiemme mukaan n. 0,5mg/100 g . Viileissä ja piimissä sekä hapankermoissa asetaldehydiä ei muodostu.
Maitotuotteet eivät lisää ruoansulatuskanavan syöpäriskiä
Julkisuudessa on tuotu esille, että suuret asetaldehydipitoisuudet lisäävät sairastumisriskiä syöpään.
Nykytiedon mukaan jogurtit eivät lisää ruoansulatuskanavan syöpien riskiä.
Yhdysvalloissa asetaldehydi on luokiteltu aromiaineena turvalliseksi, ja sillä on ns. GRAS-status (Generally Recognized as Safe, GRAS). Myös FAO/WHO ja Euroopan Elintarviketurvallisuusvirasto ovat hyväksyneet sen aromiaineena käytettäväksi.
Elintarvikelainsäädäntö ei edellytä asetaldehydin pitoisuuksien merkitsemistä pakkauksiin.
Eviran sivujen tietopaketti asiasta.
http://www.evira.fi/portal/fi/elintarvikkeet/elintarviketietoa/asetaldehydi/
Minusta tämä sivusto muistuttaa toisinaan liikaa blogia eli blogataan suuna päänä jostakin asiasta ja vasta kommenttiosiossa lukijat pohtivat aihetta eri näkökulmista. Olisi mielenkiintoisempaa, jos vaikka blogissa olisi erilaiset avaukset ja purkaukset ja tällä sivustolla asialliset tekstit, jotka olisivat taustoitettu ja joihin olisi paneuduttu ja etsitty eri näkökulmia, ehkä haastateltu asianosaisia jne.
Vai onko teillä joku tulostavoite, joka saa julkaisemaan hieman keskeneräisiä tekstejä? Toki netissä tekstejä on helppo päivittää.
Nti ano, olet asian ytimessä: tämä todellakin on BLOGI, jossa vaahdotaan milloin mistäkin meidän rillien läpi näkyvästä ajankohtaisesta tai ikiaikaisesta aiheesta. Meidän ainoa tavoitteemme on herättää hyvätasoista keskustelua selvittämällä perusteet (ja meillähän on nyt asetaldehydiproffalle paljon parempi kysymyspatteristo kuin eilen), ei itse esiintyä minkään tieteenalan ammattilaisina tai tehdä validia tutkimusta. Mitä enemmän kommentteja, sitä laajemman näkökulman saamme kaikki asiaan!
tm, jos tiedät jotain synteettisten / luonnollisten vitamiinien ja/tai asetaldehydin eroista, kerro heti! :) Yliopiston apteekki ei nimittäin osannut vastata ja ottivat tietopalveluun soittopyynnön..
Ettehän te voi esiintyä tieteenalan ammattilaisina, jos ette sellaisia ole eikä tarvitsekaan ;) Minusta tästäkin aiheesta vain olisi saanut hieman mielenkiintoisemman jutun, jos se ei olisi ollut referaatti vaan siinä olisi ollut jotain uuttakin. Ja siis sori. luulin että tämä olisi sivusto eikä "vain" blogi tyyliin Nooran oma blogi, jossa hän valitteli monta kertaa, kun ei ehdi perehtyä asioihin tarpeeksi, koska piti blogia vapaa-ajallaan...
Itseä kyllästyttää iltapäivälehtimäinen tyyli eli tehdään raflaava otsikko ja koostetaan referaatti lähteistä, jotka jokainen löytää parissa minuutissa. Mikä tässäkin jutussa oli se "uusi musta"?!
Toki nämä kaikki ovat makuasioita.
Nti Ano, meillähän oli Valion kommentti uutena, koska proffa poseerasi Valion purkin kanssa. Jutun tekemiseen vaaditiin aika monen lähteen tarkistusta, puheluita Eviraan, Valiolle ja kyseisen proffan taustojen ja yhteystietojen selvitystä, mutta ehdottomasti haluammekin tutkia asiaa vielä enemmän - Noora palaakin asiaan huomenna puhuttuaan proffan kanssa. Noorahan on tällä hetkellä UM duunissa vain 2 päivää viikossa, joten juttuihin voidaan panostaa vielä lisää maaliskuun alusta.
Uusi Musta on blogi, jossa kirjoitetaan juttuja rentoon tyyliin ja herätellään keskustelua, toisaalta tarjotaan myös keskustelualue ja testiryhmiä. Halusimme avata blogin teille jo heti alkuun, sillä emme nähneet mitään järkeä ns. "valmiin" saitin lanseeraamisessa, tässä saa sitäpaitsi koko ajan tärkeää palautetta. :)
Ymmärrän toki, että tämä on vasta alkutekijöissään. Huomaathan muuten, että käytän termiä blogi siten kuin moni "tavis" sitä käyttää ;) Ehkä MissJ:n mainitsema Nooran mainostus sai minutkin odottamaan liikoja heti kärkeensä. Esim. se jätteenpolttojuttu oli minusta kattava juttu, mutta jossa aihe eli vielä kommenttiketjussa lisää.
Pari kertaa olen muuten Hesarissa törmännyt toimittajien kommentteihin uutisesta tai kolumnista, jonka he ovat kirjoittaneet ja jolle on avattu keskustelu! Tämä on ehdottoman hyvä juttu, että kommentoitte ja luette lukijoiden kommentteja. Asian kääntöpuoli lienee se, että tänne on tosiaan helppo kommentoida ;)
Myöskään selittely siitä kuinka paljon jutun kirjoittamiseen on nähty vaivaa tai miten vähän jollain tekijällä on aikaa tälle sivustolle ei paranna asiaa. Ylipäätään asiallisen kriitikin "mitätöinti" puolustautumalla ei ehkä ole kaikkein fiksuin strategia. Miten olisi ollut aidon välitön palaute tyyliin "oho, ei huomattu/tultu ajatelleeksi tuota Salaspuron firman kapselia. Korjaavana toimenpiteenä mietimme pitäisikö taustatyön määrää lisätä/alkaa kerätä luetettavien asiantuntijoiden verkostoa, jotta tällaiset kiusalliset mokat vältettäisiin mahdollisimman usein jatkossa"
Vai oletteko ihan oikeasti sitä mieltä että ette itse huomaa mitään eroa teidän jutun ja esimerkiksi Nystenin huomattavasti asiallisemman asetaldehydi-postauksen välillä? Ja jos huomaatte, niin muistakaa, että millään ei saa niin hyvin mogaa anteeksi kuin riittävän nöyrällä ja vilpittömällä pahoittelulla.
Odotukset tätä sivustoa kohtaan myös luonnollisesti ovat aivan toista luokkaa kuin teidän henkilökohtaisia blogejanne (joka ainakin Katjalla on ihan huippu!) kohtaan, koska ymmärtääkseni te kirjoitatte tätä työksenne. Uskoisin monen muunkin lukijan kuin vain minun rinnastavan teidät toimittajiin, vaikka web-maailmassa teitä ehkä kutsutaankin sisällöntuottajiksi.
Minä ainakin sain sen kuvan, että tämän sivuston piti paljastaa kaikenlainen huu-haa tahi muu tarpeeton paniikin lietsonta ja sillä rahastus, eli olisin ennemmin odottanut Nystenin tapaista kiihkotonta asetaldehydi-postausta, jonka sanoma olisi ollut, että hysteroituminen ei ole tarpeen, ja mielenkiintoisena kuriositeettina olisi voinut kertoa tuosta Salaspuron kapselista.
Toistaiseksi Uuden Mustan linja on ollut minun makuuni hiukan likaa horoskooppia ja homeopatiaa -tyyppinen, mutta olen vakuuttunut että tästä vielä noustaan, ja jään innolla sitä odottamaan! :-)
Hehhehee, horoskooppeja ja homeopatiaa :) Rauha maassa tyypit. Olen postaamassa teille aivan pian lisää asetaldehydi-asiaa, pieni hetki vaan.
T.Voodopappi