Ikea mittaa kengänkokonsa
Katja Lahti
Vaikka tietoisuus kestävästä tuotannosta kasvaa, konkreettista täsmätukea kulutusvalintoihin ei ole helppo löytää. Miten voimme osoittaa valinnoillamme, millaista tuotantoa haluamme tukea, jos tuotteita ei voi vertailla niiden tuotantoprosessien kautta? No, kohta voi. Tuotteisiin on kehitteillä merkintä mm. kasvihuonepäästöistä.
World Resources Institute ja World Business Council for Sustainable Development koordinoivat yhteistyössä aloitetta (GHG Protocol Intitiative), jonka tavoittena on kehittää kaksi standardia, toinen tuotekohtainen ja toinen yrityskohtainen. Product Life Cycle Accounting and Reporting Standard on tarkoitettu tuotteen koko elinkaaren kasvihuonekaasupäästöjen mittaamiseen ja Scope 3 Accounting and Reporting Standard luotaa koko yrityksen liiketoimintaprosesseja aina alihankkijoihin asti ulottuvan arvoketjun kautta (en löytänyt standardien suomennoksia, joten näillä mennään).
Nyt standardien ensimmäiset versiot ovat testausvaiheessa. Testauksessa on vapaaehtoisesti mukana 60 globaalisti toimivaa suuryritystä ja mukana on erittäin mielenkiintoisia nimiä, joita ei ainakaan minun kirjoissani liitetä erityisen ekologisiin brandeihin, kuten Ikea, Shell, Procter & Gamble ja Levi Strauss.
Uusi Musta otti yhteyttä Ikean lehdistövastaava Charlotte Lindgreniin. Hän kertoi, että Ikea oli aktiivisesti mukana myös kehittämässä standardin ensimmäistä versiota, joten testaukseen oli valmistuaduttu.
Miten testaus on alkanut Ikeassa?
Testaaminen aloitetaan listaamalla kaikki yrityksen prosessit, jotka aiheuttavat kasvihuonekaasupäästöjä. Sitten aloitetaan näiden prosessien päästöjen laskeminen monella eri tavalla.
Mitä odotat testauksen paljastavan?
Ennen kaikkea saamme järeän tavan mitata toimintamme vaikutusta ympäristöön. Näiden mittausten avulla voimme priorisoida mitkä toimenpiteet ovat tärkeimmät päästöjen vähentämiseksi.
Kokeilun tulokset julkaistaan vuoden lopussa. Minua kiinnostaa, tarjoavatko standardien avulla tehdyt laskelmat todella tarkoituksenmukaisia, vertailukelpoisia lukuja, joita voidaan hyödyntää kuluttajatasolla, ja toisaalta voimmeko luottaa siihen, että Ikeasta ei näiden standardien käyttöönoton jälkeen paljastu hanhenuntuvakatastrofeja.
Pessisimisti sanoo, että standardeja ei saada yhteiseen käyttöön koskaan, optimisti taas uskoo joidenkin yritysten ottavan standardit käyttöön ja näin painostavan myös muita mukaan. Standing by.
Reader Comments (2)
Pahoin pelkään, että lopputulos on kuin ISO 14001 -sertifioinnissa: yritykset itse asettavat vertailuluvut ... ja niitä puleerataan tarvittavalla tavalla. Ja se ikuinen kysymys: kumpi on pahempi asia sekajätteen määrä vai kasvihuonekaasut? Minusta ensimmäinen.
Joo, vaikea sanoa mitä tästä tulee, mutta niin kauan kun on yritystä, on toivoa. :)
Muuten, missä tuota sekajäte/kasvihuonekaasukeskustelua käydään? Kuulostaa kiinnostavalta.