Salaspuro vastaa kysymyksiin asetaldehydistä
Noora ShinglerUusi Musta julkaisi viikko takaperin asetaldehydiä käsittelevän postauksen, jossa siteerattiin professori Mikko Salaspuron aineesta esittämiä terveysväittämiä, joita pulpahteli esiin useassa mediassa. Blogauksen jälkeen haastattelin miestä itse, tässä vastauksia kysymyksiinne.
Luontainen versus lisätty asetaldehydi
Luontainen ja keinotekoisesti elintarvikkeeseen lisätty asetaldehydi eivät eroa toisistaan. "Suun mikrobien alkoholista tuottama asetaldehydi, elintarvikkeisiin käymisprosessissa muodostuva ja niihin mahdollisesti aromiseoksessa lisätty asetaldehydi ovat sama asia" toteaa professori Salaspuro.
Esimerkiksi omenoissa on moninkertainen määrä asetaldehydiä jogurttiin verrattuna. Pitäisikö omeniinkin suhtautua syöpäriskinä? Eikö juuri "omena päivässä pidä lääkärin loitolla"? Salaspuro toteaa, ettei aineen lähteellä ole periaatteessa väliä, koska asetaldehydi on veteen hyvin liukeneva aine. Jos siis vaikkapa jogurtin ja omenan asetaldehydipitoisuus on sama, ei lähteellä ole merkitystä. Ratkaisevaa on asetaldehydin käyttömäärä ja -tiheys sekä se, altistuuko ihminen myös muista lähteistä tulevalle asetaldehydille (esim. tupakalle).
Paljonko asetaldehydiä omenoissa sitten on? Pitoisuudet vaihtelevat suuresti. Hevi-osastolla ei voi siis mitenkään tietää, onko tietty omena tai lajike asetaldehydivapaa, vai onko siinä ainetta paljonkin. Sitäpaitsi: myös hedelmän kypsymisvaihe voi vaikuttaa pitoisuuteen. Huh. Miten tässä syöpävaaraviidakossa oikein pitäisi limboilla?
Kannattaako jogurtti hotkia?
Salaspuro totesi Uuden Suomen haastattelussa, että "Jo yksi jogurttiannos päivässä voi vastata yhtä tupakkaa [terveysriskeiltään], jos se viipyy suussa viisi minuuttia". Pitäisikö meidän nyt siis alkaa hotkia jogurtti tai smoothieannoksemme alle viidessä minuutissa? "Suun ja ruokatorven limakalvon kannalta on sitä parempi mitä lyhyempi on kontakti asetaldehydiä sisältävän tuotteen kanssa", mies toteaa. Tuntuu scifiltä näin perusjampan näkökulmasta.
Entäpä: miksei viilissä ole asetaldehydiä tai miksi sitä on erittäin vähän viilissä? "Asetaldehydiä tuottavat vain tietyt mikrobit, joita joko käytetään tai ei jogurtin valmistuksessa. Lisäksi valmistusprosessi saattaa vaikuttaa tuotteen asetaldehydipitoisuuteen. Esimerkiksi viilin valmistuksessa käytettävä mikrobi ei ilmeisesti pysty tuottamaan asetaldehydiä".
Iso näkemysero
Valio toteaa, että heidän jogurttiensa asetaldehydipitoisuudet ovat "pieniä". Salaspuro sen sijaan kertoo, että Suomessa myytävien jogurttien keskimääräinen asetaldehydipitoisuus ylittää riskirajan kahdeksankertaisesti. Kysyessäni Salaspurolta syytä tähän valtavaan näkemyseroon, toteaa hän, seuraavaa: "Asetaldehydin mutageenisyys raja on 40 - 100uM. Suomessa myynnissä olevissa jogurteissa, jotka olemme mitanneeet,sitä on keskimäärin 470uM. WHO/IARC totesi lokakuussa 2009 asetaldehydin I-luokan karsinogeeniksi ihmiselle. Valio joutunee itse perustelemaan näkemyksensä "vähäisestä asetaldehydimäärästä". Jos kyseessä olisi lääkeaine, se vedettäisiin markkinoilta heti". Uusi Musta on vielä uudelleen yhteydessä Valioon, ja pyytää elintarvikejätiltä perusteluita määrän vähättelemiselle.
Pitoisuuksien merkkaaminen pakolliseksi?
Salaspuron edustaman yrityksen Biohitin tiedotteessa todetaan, että "Jo tällä hetkellä markkinoilla on alkoholijuomia ja muita elintarvikkeita, joiden asetaldehydipitoisuus on alle turvarajan tai lähes nolla". Mutta mistä kuluttaja tietää, mitkä ovat tällaisia elintarvikkeita? Vastaus: ei mistään. Salaspuro onkin sitä mieltä, että asetaldehydipitoisuuden ilmoittamisesta pitäisi tehdä pakollista.
Salaspuron uskottavuutta kyseenalaistetaan keskustelupalstoilla ihmisten harhaanjohtamisesta, koska professori on mukana kehittämässä tuotetta/tuotteita, joiden avulla elintarvikkeiden asetaldehydipitoisuuksia saadaan laskettua. Miten hän vastaa syytöksiin? "Olen tutkinut yhdessä työryhmäni kanssa asetaldehydiä jo 30 vuotta. Tunnemme aika hyvin kaikki ne tekijät, joilla asetaldehydialtistusta voi vähentää. Yksi näistä on luonnollinen aminohappo l-kysteiini, joka sitoutuu asetaldehydiin erittäin tehokkaasti. Lääkärinä pyrin luonnollisestikin sekä valistamaan ihmisiä että kehittämään valmisteita, joiden avulla syöpäriskiä voidaan turvallisesti vähentää. Koska Suomi on johtavassa asemassa asetaldehyditutkimuksessa, näen tämän pikemminkin mahdollisuutena sinivalkoiselle teollisuudelle".
Huh. Uusi Musta palaa vielä aiheeseen. Lisäkysymyksiä voi esittää kommenttiosiossa!
Reader Comments (7)
Kumppanille tulee Farmasia-lehti, ja siinä oli juuri asiaa tuosta asetaldehydistä ja Salaspurosta. Tässä lainaus artikkelista (Farmasia 1/2.2010):
"Kaikkien ihmisten vatsassa ei synny asetaldehydiä. Ongelma koskee niitä, joilla on niin sanottu hapoton maha. Normaalisti vatsassa oleva suolahappo tappaa ihmisen nielemät suun mikrobit. Hapottomassa vatsassa mikrobit pystyvät elämään ja tuottamaan asetaldehydiä hiilihydraateista, kuten sokereista ja alkoholista.
Suomalaisesta valmisteesta hyötyvät eniten helikobakteeri-infektion tai autoimmuunitaudin aiheuttamaa mahalaukun limakalvon vauriota ja toimintahäiriötä eli atrofista gastriittia sairastavat. Toinen kohderyhmä on mahahapon eritystä estäviä lääkkeitä käyttävät. Alkoholi- ja asetaldehydiaineenvaihduntaan vaikuttavia epäedullisia perintötekijöitä on etenkin Itä-Aasian väestöllä."
Eli ellei sairasta atrofista gastriittia tai käytä mahahapon eritystä estäviä lääkkeitä, ei tuosta asetaldehydistä ilmeisesti kannata olla huolissaan.
Mielenkiintoista sinänsä, ettei Salaspuro tuonut haastattelussa esiin tätä asiaa. Ehkä häneltä olisi tullut kysyä selkeästi, miten suuren riskin hän arvelee asetaldehydin olevan terveelle keskivertoihmiselle? Lisäksi olisi ollut kiinnostavaa kuulla, kuinka yleiseksi Salaspuro arvioisi tämän hapottoman mahan ongelman.
Tietenkään kaikki eivät välttämättä tiedä helikobakteeri-infektiostaan, ilmeisesti oireet eivät ole välttämättä kovin voimakkaita.
Pyysin nimenomaan jo aiemmassa postauksessa kysymään tästä hapottomasta mahasta, sehän on ilmeisesti olennainen osa asiaa. Nyt pelotellaan turhaan ihmisiä - omenakin on jo syöpäriski? Siis onko ravinnon asetaldehydi vaarallista vain hapottomasta mahasta kärsiville? Jossainhan luki, että siitä kärsii Suomessa arviolta vain 100.000 ihmistä, eli todella vähän suhteessa kohuun.
"professori on mukana kehittämässä tuotetta/tuotteita, joiden avulla elintarvikkeiden asetaldehydipitoisuuksia saadaan laskettua" Mitä edellinen tarkoittaa? En ole kuullut, että professori on kehittänyt tuotteita, joilla elintarvikkeiden pitoisuuksia lasketaan vaan tuotetta/lääkettä joka estää hapottomassa vatsassa ongelmalliset reaktiot. Vai onko jotain tuotteita tulossa, jotka vaikuttavat elintarvikkeiden pitoisuuksiin?
Valitettavasti täytyy sanoa, että tämä artikkeli oli mielestäni kehno ja jätti selvittämättä ja kysymättä ihan oleellisia asioita. Sen sijaan ikään kuin Valio yhtäkkiä olisi "syytettyjen" penkillä ja professori vie juttua miten haluaa. Not good.
Olisin kovasti kiinnostanut asetalhydi-pitoisuudet lasten purkkiruoissa (siis miten suuria pitoisuuksia ja millaisissa ruoissa), itsekin kun tulee sellaisia aika usein lapselle syötettyä (tosin luomuversioita, en välitä lapselle syöttää joka aterialla syöttää riisi-, maissi- tai tapiokatärkkelystä saati sellaisesta maksaa..). Lehtijutuissa ei ole lainkaan asiaa nimittäin eritelty. Lastenruoat eivät tosin välttämättä iske valtaosaan blogin seuraajista! :)
Kyllä minua ainakin kiinnostaa kaikki lastenruokiin littyvä asia! Juomavedessä on muuten alumiinia ja se on nyt harkinnan alla, vähennetäänkö siitä lisäaineena, kun aiheuttaa haittoja. Mut oottekos kuulleet, et jo viikon ikäiselle lapselle voidaan määrätä lääkettä, missä sitä alumiinia on - eikä vaivat silläkään ole lähteneet! Kamalaa kuinka kukaan ei välitä, mitä kaikkea lasten suuhun pannaan! No, muiden juttuja olen lueskellut ja myötäelänyt, en voi asioihin mitenkään vaikuttaa. Ei edes keinomaidosita voi valittaa - tsi ainakaan Eviraa ei kiinnosta ollenkaan selvittää, mitä kaikkea ne sisältävät, kun kerran sinne pari pöivää soittelin:-(
Luomumaitoa saa laktoosittomana ja sitä voi käyttää janoon - ne myrkyt jäävät lehmän maksaan eikä sitä taas pidä syöttää kenellekään!
Olisin kiinnostaa saada jonkinlainen taulukko yleisimmistä asetaldehydiä sisältävistä elintarvikkeista määrineen. Toisaalta samaan taulukkoon olisi syytä lisätä myös esim. yhden tupakan polttamisesta elimistöön joutuvan aa:n määrä ja yhden alkoholiannoksen sisältämä määrä sekä toisaalta yhden alkoholiannoksen sisältämän etanolin hapettumisesta syntyvä määrä. Näin saataisiin jonkinlaista vertailupohjaa omenan syömisen ja sen perinteisen perjantaipullon nauttimisen välille. Tällä hetkellä keskustelu muistuttaa epämääräisyydessään takavuosien akryyliamidipolemiikkia. Mutu-tuntumalta vaikuttaa kuitenkin siltä, että jokainen kemikaali aiheuttaa syöpää elimistöön joutuessaan syöpää tietyn rajan jälkeen. Sinne kuulumattomia tahi vaarallisia ainesosia taitaa valitettavasti löytyä jopa luomutuotteista mm. maaperän saastumisen johdosta, jonka takia onkin syytä muistaa nauttia lähes kaikkia kohtuudella.
http://kemikaalikimara.blogspot.com/2010/02/tutkivaa-journalismia-vai-yleista.html
Kritiikkiä kehiin!
100 000 viittasi ehkä limakalvon surkastumisesta aiheutuneesta
hapottomasta mahasta kärsiviin mutta asia koskee tietenkin meitä
vähintään puolta miljoonaa (arvio v 95!) refluksikkoa, jotka
sairastamme kroonista refluksitautia ja lääkityksenä on pakollisesti
päivittäinen happosalpaajalääkitys.