Energiajäte ja perähikiä nimeltä Suomi
Katja Lahti
Kaikki lähti siitä, että äitini soitti tuohtuneena. Hän oli omakotitaloasujana kerännyt energiajätettä (jota myös energiajakeeksi kutsutaan) isoon muovisäkkiin, vienyt säkin Sortti-asemalle ja joutunut pulittamaan tästä ilosta 2,5 euroa. Kaikki jätteenkäsittely toki maksaa, mutta energiajätettä polttamallahan tuotetaan sähköä, jota voi myydä! Lupasin selvittää asiaa, mutta en totisesti arvannut millaiseen jätekasaan käteni työntäisin.
Kuva: HSY.fi
Taustaa (älä jätä tätä lukematta)
1. Mitä ylipäätään on energiajäte?
Enimmäkseen se on materiaalikierrätykseen kelpaamatonta, kotitalouksissa syntyvää likaista pakkausmuovia (esim. ruokatarvikkeiden pakkaukset), jonka teollisuus voi polttaa energiaksi, sähköksi ja lämmöksi, joko jaettavaksi eteenpäin tai omaan käyttöön. Sähköntuotanto on näistä kahdesta ehdottomasti tavoittelemisen arvoinen energiamuoto monikäyttöisyytensä vuoksi (sähköllähän voi vaikka lämmittää), lämpöä kyllä riittää (ja kesällähän sitä ei tarvita). Energiajätteen polttamisen avulla voidaan siis vähentää uusiutumattomien energiaraaka-aineiden käyttöä. Helsingin kaupungin kierrätyssivujen mukaan energiajätteeseen voi lajitella muutakin palavaa jätettä kuten puuta sekä pahvi- ja paperituotteita, mutta ne kannattaa kuitenkin ensisijaisesti kierrättää materiaaleina ja EU on jopa antanut yhteisön kaatopaikkadirektiivin (1999/31/EY), joka sitoo jäsenvaltioita ja velvoittaa niitä vähentämään kaatopaikalle vietävän orgaanisen jätteen määrää 65 prosentilla ja kierrättämään 50 prosenttia paperi-, muovi- ja lasijätteestä. Kierrätettyjen materiaalien uusiokäyttö kun säästää luonnonvaroja.
2. Onko energiajäte suoraan hyödynnettävissä?
Ei, energiajäte pitää ensin käsitellä erityisessä käsittelylaitoksessa kierrätyspolttoaineeksi (recovered fuel = REF), jolle on olemassa laatuluokitukset. Kaikki Suomen käsittelylaitokset (eli ns. REF-laitokset) ovat yksityisiä.
3. Missä sitä poltetaan?
Jätettä voidaan polttaa voimaloissa kolmentyyppisissä kattiloissa (boring, mutta älä skippaa tätä lukua!), joilla on erilaiset sähköntuotannolliset hyötysuhteet (vertailun vuoksi maakaasusta, jota käyttää mm. Vuosaaren voimala, saadaan tuotettua n. 50%:sti sähköä):
- massa- tai arinapolttokattilassa, johon syötetään sekajätettä. Koska sekajäte palaa huonosti alhaisella lämmöllä, sähköä saadaan vain noin 20% energiantuotannosta. Lisäksi massapoltto ei ole kaikkein ekologisin vaihtoehto, sillä sekajätteen joukossa voidaan polttaa muuhun kierrätykseen kelpaavaa materiaalia (nestekartonki, paperi, pahvi, lasi, metalli). Pitää pitää mielessä myös EU:n velvoite materiaalikierrätyksen osalta.
- rinnakkaispoltto, joka perustuu kierrätyspolttoaineen ja muun polttoaineen polttamiseen yhdessä. Tämä tapa käytössä mm. paperitehtaissa. Rinnakkaispolton hyötysuhde on vaikeasti laskettavissa ja riippuu polttoaineiden käyttösuhteesta, mutta keskimäärin 30% luokkaa.
- kaasutustekniikka, jonka energiantuotannosta saadaan jopa yli 40% sähköä. Suomessa on käytössä kaksi nk. leijupetitekniikkaan perustuvaa jätemateriaalien kaasutuslaitosta.
Kuriositeettina mainittakoon, että suomalaiset ovat kahdessa jälkimmäisessä teknologiassa maailman huippuja.
4. Onko jätteenpoltto ympäristölle vaarallista?
Jätteenpolton päästörajat on tarkkaan määritelty. Ympäristökeskuksen asiantuntija Risto Saarinen kertoo, että jätteenpolton päästömääräykset ovat tällä hetkellä jopa tiukemmat kuin teollisuusvoimaloiden ja mittausvelvoitteet ovat tarkat. Ympäristövaikutuksiin lasketaan kuitenkin myös roska-autojen ja voimaloiden melu sekä maisemahaitat, jotka asettavat omat vaatimuksensa seudun asuntorakentamiselle. Kokonaiskuvassa on otettava huomioon, että energiajätteestä tehty polttoaine on pois kaatopaikkajätteistä (biohajoava osa kaatopaikkojen sekajätteestä tuottaa metaania hajotessaan, ja kaatopaikat aiheuttavat 3-4 prosenttia kasvihuonekaasuista) ja jätettä voidaan käyttää energiantuotantoon korvaamaan osittain fossiilisia polttoaineita.
5. Kuka vastaa energiajätteiden kierrätyksestä?
Kaikkien asumisessa syntyvien ja niihin rinnastettavien jätteiden (eli yhdyskuntajätteen) osalta jätehuollon järjestäminen on kunnan vastuulla. Jätehuoltopolitiikka on jokaisessa kunnassa erilainen, joskin lain velvoittamissa rajoissa.
Mikä pk-seudulla maksaa?
Otin yhteyttä Helsingin Seudun Ympäristöpalveluihin (eli HSY, ex-YTV), joka "järjestää asuinkiinteistöjen ja julkishallinnon jätehuollon pääkaupunkiseudulla, hoitaa hyöty- ja ongelmajätteiden keräyksen sekä antaa muun muassa lajittelua ohjaavat jätehuoltomääräykset." HSY kertoo sivuillaan, että heidän tavoitteensa on tehdä ympäristöteot kaikille pääkaupunkiseudun asukkaille helpoiksi. No, siinä ei ole järin hyvin ainakaan energiajätteen osalta onnistuttu. Energiajätettä ei kerätä pääkaupunkiseudulla (Helsinki, Espoo, Vantaa, Kirkkonummi) kuin vaivaisella neljällä Sortti-asemalla. Alueellisissa keräyspisteissä, joissa kerätään lasia, metallia, nestekartonkia ja paperia, energiajätettä ei oteta ollenkaan vastaan ja pk-seudun 70 000 kiinteistöstä vain 2000 - eli alle 3% - lajittelee energiajätettä. Mitä ihmettä?
HSYn jätehuollon johtajan Petri Kouvon mukaan kaikki on alkanut vääristä ratkaisuista 80-luvulla. Kyläsaaren voimalan lakkautuksen jälkeen jätteenpolttoa ei ole pk-seudulla tehty. Vuonna 2005 yksi jätteenpolttolaitoksen rakennusyritys kaatui valituksiin, jotka viivästyttivät hanketta niin, että hankkeelle aiottu investointituki menetettiin. Lisäksi YTV teetti 1997-99 energiajätteen keräyskokeilun (liitteenä), jonka tulokset osoittivat, että saadun jätteen laatu vaihtelee.
Pihvi lienee kuitenkin siinä, että energiajätten keräys ei ole taloudellisesti kannattavaa.
HSY:n jätehuollon käyttöpäällikkö Marjut Mäntynen kertoo, että energiajätteen keräys on normaalijätteen käsittelymäärään verrattuna nappikauppaa ja HSY joutuu jopa subventoimaan eli kattamaan sekajätteen käsittelyllä energiajätteen keräyksen kustannuksia, jotka aiheutuvat ulkoistetuista kuljetus- ja käsittelyprosesseista (HSY:llä ei siis ole omia jäteautoja eikä käsittelylaitosta ja lopputuote kuljetetaan rinnakkaispolttoon paperitehtaisiin Anjalankoskelle, Tervasaareen tai Raumalle). Vuonna 2014 homma menee uusiksi, kun Vantaan Energian viereen valmistuu uusi jätteenpolttolaitos (ympäristölupa on jo myönnetty), jossa on sekajätteen polttoon sopiva massapolttokattila ja jonka energiatehokkuutta lisätään maakaasulla. Miksi ihmeessä valittiin juuri sähkön tuotannon kannalta huonon sähköhyötysuhteen massapoltto varsinkin kun pääkaupunkiseudulla ei ole pulaa kaukolämmöstä? Realismia vai säästöjä? Massapoltossa pääsee tietenkin helpommalla, sillä hyvälaatuisen energiajätteen laadun varmistaminen edellyttää kuluttajien opastusta ja tiedotusta ja sitä yksityistä käsittelyä kierrätyspolttoaineeksi.
Kuka tällaisen päätöksen teki? No silloisen YTV:n silloinen hallitus, joka nimesi tahot, joilta tarjous pyydettiin. Lassila & Tikanojan Johtava Asiantuntija Lassi Hietanen kertoo, ettei pääkaupunkiseudun jätteenpolttokilpailutuksessa otettu huomioon esimerksi Lahti Energian tarjousta, jossa energiajäte olisi kuljetettu junalla Lahteen.
No, jos energiajätteen keruu on kallista, miksei HSY ulkoista sitäkin, edes siksi aikaa, kun voimala valmistuu? Ei maksa vaivaa - neuvottelut alihankkijoiden kanssa veisivät aikaa, vaikka idea olisikin sinänsä hyvä. Sitäpaitsi HSY saa tulonsa asiakasmaksujen lisäksi Ämmässuon kaatopaikkamaksuista. HSY:n siis kannattaakin dumpata kaikki jätteet kaatikselle. Jipii.
Pääkaupunkiseutu ei varmaankaan ole Suomen ainoa paikkakunta, jossa energiajätteen lajittelu on alkutekijöissään, mutta valitettavasti kyse on yli miljoonan ihmisen jätteistä. Vuonna -99 tehdystä keräyskokeilusta on nyt vierähtänyt yli vuosikymmen. Sivuutettiinko se, että kuluttajat ovat nykyään paljon valveutuneempia lajittelun suhteen ja materiaalikierrätyksen mahdollisuudet tiedostetaan paljon paremmin? Jätelakia tarkastellaan ja uudistetaan oman työryhmän kanssa koko ajan, mutta mikään elin ei varsinaisesti koordinoi Suomen jätehuoltopolitiikkaa. En ole ihan varma, onko ympäristökysymysten jättäminen yksityisten toimijoiden vastuulle tarkoituksenmukaista. Synkkä totuushan on se, että Suomi on Eurooppaan verrattuna yhdyskuntajätteen poltossa täysin jälkijunassa, vaikka meillä on teknologian osaamista - ja tämä yhtälö tuoksahtaa poliitikon kainalolle. Suomessa on liikaa halpaa kaatopaikkamaata - luksustuote, jota muualla Euroopassa ei ole.
Summa summarum: kun päätökset tehdään perstuntumalta ja yrityksen taloudellinen kannattavuus riippuu vääristä asioista, lopputulos on aina ympäristön ja lopulta asukkaan kannalta keskinkertainen.
Hyviä esimerkkejä löytyy muualta maasta
Lahdessa on toiminut jätteenpolttolaitos jo 10 vuotta ja uusi jätteenpolttolaitos aloittaa vuonna 2011 jopa 250 000 tonnin käsittelykapasiteetilla. Miten ihmeessä Lahti on tehnyt tällaisia ratkaisuja jo silloin kun pääkaupunkiseudulla vasta tehtiin selvityksiä energiajakeen käytöstä?
Päijät-Hämeen Jätehuollon (PHJ) toimitusjohtaja Tuula Honkanen kertoo, että kyse on yhteensattumista. Sekä Lahti Energian että PHJ:n tarpeet kohtasivat, kun yritykset etsivät 10 vuotta sitten tapoja kehittää omaa toimintaansa ympäristöystävällisempään suuntaan ja riskinotto katsottiin kannattavaksi - hyötyisiväthän asukkaatkin edullisen kaukolämmön muodossa. Koska kaasutustekniikkaa käyttävään voimalaitokseen menevän polttoaineen tulee olla hyvälaatuista, aloitettiin laajamittainen viestintäkampanja lajittelusta sekä kotitalouksille että yrityksille. Lisäksi haettavia kuormia tarkastettiin ja yrityksille annettiin täsmäneuvontaa. Lajittelun nyrkkisääntö perustuu laadun varmistamiseen: jos et tiedä, laita sekajätteeseen. Sekajätettä siis syntyy edelleen, mutta sekin kuljetetaan Kotkaan massapolttoon.
Pietarsaaren ja Kokkolan seutu ansaitsee kuitenkin kultamitalin. Paikallinen jätehuoltofirma Ekorosk hyödyntää jopa 80% kaikesta energiajätteestä. Toimitusjohtaja Olli Ahllund kertoo, että Ekorosk toimii 11 kunnan alueella ja alueemme kotitalousjätteen lajittelujärjestelmä on ainutlaatuinen Suomessa. Kotitaloudet lajittelevat biojätteet mustaan ja energiajätteen vaaleaan pussiin, jotka kuljetetaan samalla jäteautolla käsittelyyn. Lajittelupisteitä on runsaasti. Ekopisteisiin (254 kpl!!!) viedään keräyspaperi, kartonki, pienmetalli, lasi ja paristot. Hyötykäyttöasemille (22 kpl) viedään em. jätteiden lisäksi puujäte, puutarhajäte, sähkö- ja elektroniikkajäte, isompi energiajäte, vaaralliset jätteet ja kaatopaikkajäte. Ekorosk-mallin mukaisessa lajittelussa biojäte erilliskerätään kaikista kotitalouksista (poikkeuksena kotikompostoijat). Mustat ja vaaleat pussit lajitellaan optisesti yhtiön lajittelulaitoksessa ja mustat pussit menevät Mustasaareen mädättämöön ja vaaleat pussit murskauksen jälkeen polttoon Alholmens Kraftin voimalaan (Pietarsaaressa), jossa ne korvaavat rinnakkaispoltossa turvetta ja kivihiiltä.
Miksi Pietarsaaressa osataan lajitella, Olli Ahllund?
"Käyttöönottoa edelsi "massiivinen" informaatiokampanja, jossa alueen asukkaita informoitiin tulevasta lajittelumenetelmästä. Alussa mukana oli vain Pietarsaarenseutu (5 kuntaa), mutta alue laajeni 90-luvun lopulla ja 2000-luvun alussa. Uusiin kuntiin kohdistettiin aina laajoja informaatiokampanjoita ja ne ovat onnistuneet hyvin."
Niin. Ehkä me pääkaupunkiseudullakin lajittelisimme, jos siitä tiedotettaisiin ja se olisi helppoa.
Mitä kuluttaja voi tehdä?
En tiedä lähtisinkö masinoimaan isompaakin jätekapinaa vai löisin vain hanskat tiskiin. Jos et halua vaipua epätoivoon, yritä vaikuttaa pienemmässä mittakaavassa.
- Kierrätä energiajätettä. Ota yhteyttä kuntasi jätehuoltolaitokseen (yhteystiedot löytyvät varmasti kunnan sivuilta) ja selvitä millä tavalla energiajätettä kierrätetään. Lajittelyyn löytyy opastusta ja sitä saa jopa vaatia. Saatat yllättyä, kuinka vähän sekajätettä kaiken lajittelun jälkeen syntyy!
Jos asut pääkaupunkiseudulla, ota heti yhteyttä taloyhtiösi hallitukseen ja tilaa energiajätteen keräysastia yhden sekajäteastian tilalle - se nimittäin tulee halvemmaksikin! Sekajätteen keräys maksaa HSY:n mukaan 432€ astiavuokrineen, energiajätteen vain 164€!
Energiajätteen voi viedä ilmaiseksi sellaiseen kauppakeskukseen, joka tarjoaa kuluttajien käyttöön omia keräyspisteitä. Pääkaupunkiseudulla kauppakeskusten ylläpitämiä kierrätyspisteitä on kolme: Viikin Prismassa, Iso Omenassa ja Sellossa - Luontoystävällisin teko on tietenkin vähentää ylipäänsä syntyvän jätteen määrää (kieltäydy turhista muovipusseista, ylipakatuista tuotteista ja osta kierrätettyä, jolloin pakkausjätettä ei tule etc). Tämä vaatii vain hiukan oman toiminnan tutkiskelua.
- Äänestä fiksusti! Paikallispolitiikassa päätetään isoista asioista - ota selvää millainen ymmärrys ehdokkaallasi on energia- ja jätehuoltoasioista ja mikä on ehdokkaan puolueen ympäristö- ja energiapolittinen linjaus. Älä hyväksy ympäripyöreitä vastauksia, eihän niitä hyväksytä äänestyksessäkään.
Jos jaksoit lukea koko jutun tänne asti, olet Uuden Mustan papukaijamerkin arvoinen.
Reader Comments (37)
olenkin miettinyt pitkään tuota energiajätteen kierrätystä, mutta aina se on kaatunut autottomassa perheessä siihen, ettei bussilla viitsi lähteä kuljettelemaan jätesäkkejä ympärs kaupunkia.
erityinen kiitos siis tuosta valmiista laskelmasta, jos vaikka meidän taloyhtiöön hankittaisiin energiajäte yhden seitsemästä sekajäteastian tilalle!
hallitus tykkää taas, kun frouva laittaa aloitetta eteenpäin ;)
Meidän talo on yksi noista harvoista, joissa energiajaetta kerätään, ja se on tosiaan pudottanut sekajätteen määrän aivan murto-osaan entisestä. Vaan kuulinpa huhun, että energiajakeen keräys loppuisi kokonaan, kun tuo uusi jättenpolttolaitos valmistuu. Hölmöjä päätöksiä. Toivottavasti asiaan tulisi vielä muutos!
Kiitos, tosi mielenkiintoinen juttu! Onko joku selvittänyt Tampereen tilannetta, onko paikkoja johon energiajätettä voi viedä ja olisiko täälläkin mahdollista (ja jopa halvempaa) taloyhtiön järjestää energiajaekeräysastia?
Täytyy jossain välissä koittaa selvittää itsekin, mutta jos jollakulla valistuneella on asiasta jo tietoa, olisi hirmu kiva jos jakaisi sen täällä! :)
Kiinnostava juttu! Mutta otitko tässä huomioon jätteenpolton kannattavuuden (polttamisesta aiheutuvat päästöt ja kierratyksen/uusiokäytön mahdollisuudet).
Minä kun en tiedä, mutta olisi hienoa jos "joku" ottaisi myös näistä selvää.
Meillä Tururssa kerätään energiajätettä ja sinne menee myös kaikki biojäte, eli biojätteen erilliskeräystä ei ole. ( Meillä on tosin oma kompostori, mutta se ei sinänsä liity tähän.) Täällä energiajätteen erilliskeräys on pakollista ja meidän 32 asunnon taloyhtiössä on 4 tai 5 isoa energiajätepönttöä ja 2 pientä sekajätepönttöä. Sekajätteeseenhän täällä siis laitetaan vain se mikä eri mihinkään muualle kelpaa. esim. vaikka kierrätykseen kelpaamaton lasi, likaiset alumiinivuuat, lääkkeiden painonappipakkaukset, vanhat kengät, jotka sisältävät palavaksi kelpaamatonta materiaalia yms. Meillä viedään roskat siivoojan toimesta kahden viikon välein ja aina on sekajäteroskis lähes tyhjä, koska lähes kaikki menee polttoon tai muuten lajitteluun.
Olisin halunnut taloyhtiölle biejätteen erilliskeräyksen, mutta se ei onnistu, koska isännöitsijä vastustaa sitä vahvasti, kun Turussa tai naapurikunnissa ei ole biojätteenkäsittelylaitosta ja siksi biojäte menisi Forssaan. No oma kompostori on toiminut ihan hyvin jo kohta kaksi vuotta.
Täällä on muuten tapeltu uuden polttojätelaitoksen sijoituspaikasta jo varmaan kolme vuotta tai kauemminkin. Uudelle olisi todellinen tarve, vaan eivät saa aloitetuua rakentamista, kun nykyinen on asutuksen keskellä ja sen viereen ei uutta saa tehdä, mutta parempaakaan paikkaa ei ole. Vanha laitos on rakennettu jo noin 1975 jos oikein muistan.
Jätteenpolton lisäämisestä ollaan kyllä ympäristöpiireissä montaa mieltä. Jonkun lähteen mukaan jätteenpoltto on vähentänyt kierrätystä kokonaisuudessaan. Niin kauan, kuin suomalaiset eivät osaa tai viitsi lajitella biojätettä omaan astiaansa, on parempi ja ilmastoystävällisempi ratkaisu panostaa kaatopaikkojen metaanipäästöjen keräämiseen ja niiden käyttämiseen polttoaineena. Se taas vähentää päästöjä esimerkiksi liikenteessä. Energiajätteen mukana poltettu biojäte taas menee hukkaan.
On harmi, että tällaiset ihan fiksutkin keksinnöt vievät intressit helposti pois jätteen vähentämisestä siihen suuntaan, että jätettä on tuotettava, jotta rakennetut voimalat pyörivät.
Hyvä Laura! :)
Elna, en näe mitään syytä miksi energiajätettä enää kerättäisiin 2014 jälkeen, koska lajitteluhan on turhaa.
Luna, mä ajattelin hetken, että kävisin kaikki isot kaupungit läpi, mutta tämä juttu uhkasi paisua muutenkin romaaniksi joten rajasin ulos. Kertokaa tosiaan kaupungeista / kunnista, joissa ollaan esimerkillisiä tai -merkittömiä!
Anna, en oikein ymmärrä mitä tarkoitat rinnastuksella? Mielestäni koko juttu ottaa kantaa tuohon kannattavuuteen - jokainen voi sitten muodostaa oman mielipiteen siitä, mikä pk-seudulla olisi ollut paras vaihtoehto. Minä olisin lähtenyt kampanjoimaan lajittelun puolesta, sillä mielestäni kannattaa rakentaa vain voimaloita, joilla on hyvä sähköntuotantosuhde. Jätteenpoltto on toki parempi vaihtoehto kuin läjitys kaatopaikalle, mutta pelkään nimenomaan sitä, että nestekartonginkin kierrätys loppuu siihen kun kaiken voi työntää yhteen uuniin. Kierrtäysmateriaalien käyttö säästää luonnonvaroja ja siksi EU jopa vaatii sitä yhdyskuntajätteen 50% kierrätystä.
jippii, just tälläsiä juttuja mä toivoin! tarkkaa taustatyötä ja perusteellinen artikkeli aiheesta, joka kiinnostaa, mut oma aika ei riitä ottaa selvää. kiitos tuhannesti!
hesarissa oli syksyllä todella mielenkiintonen artikkeli tukholman biojätteen käsittelystä:
http://www.hs.fi/ulkomaat/artikkeli/Biojätteet+saa+huuhtoa+viemäriin+Tukholmassa/1135248863772
jos voisit vielä tähän ottaa kantaa, ni olisin ilonen.
Minusta jätteiden kierrätyksen ei pitäisi nojata kovin voimakkaasti kuluttajien valistuneisuuteen jätteiden lajittelussa - päinvastoin, jätteistä eroon pääseminen pitäisi tehdä kuluttajille mahdollisimman helpoksi, jotta kaikki viitsisivät osallistua. Meillä on jo ilman energiajätteen lajitteluakin kotona aivan liian monta erillistä jäteastiaa keittiössä tilaa viemässä (sekajäte, biojäte, panttipullot ja -tölkit, lasi (joka pitää Stadissa vielä jaotella kirkkaisiin ja värillisiin, Turussa sentään saa laittaa molemmat samaan pönttöön), metalli (jolle ei juuri ole keräysastioita kantakaupungissa), paristot, paperi, kartonki, ser-jäte (jolle ei ole kätevästi keräyspisteitä keskustassa)) joista pitää kantaa kamaa ainakin neljään tai viiteen eri osoitteeseen.
Ainakin Britanniassa on käsittääkseni sellainen meininki, että kaikki kierrätykseen menevä kama kaadetaan samaan pönttöön, ja eri materiaalien erottelu tehdään jossain muualla. Sehän takaisi myös polttoaineen laadun paremmin kuin kuluttajien valistuneisuuteen luottaminen.
Hienoa, että otit hyväksi esimerkiksi Lahden. Lahtelaisena täytyy nimittäin kehua, että täällä kyllä toimii tuo lajittelu. Ainakin kerrostaloissa. Ja siihen tottuu ihmeen nopeasti. Helsingissä vanhemmillani poiketessani ihmettelen, miten kamalat määrät jätettä viedään surutta (?) kaatopaikalle, kun ne voisi aivan yhtä hyvin kierrättää.
Katja, en usko, että esim. nestekartongin kierrätys loppuu, koska jätelain mukaan pitää ensisijaisesti hyödyntää jätteen sisältämä aines ja toissijaisesti energia.
Erinomainen artikkeli, papukaijamerkki kirjoittajalle, kiitos! Tällaisia juttuja nimenomaan kaipaan.
Täälläkin yksi helsinkiläinen, jonka taloyhtiöön ilmestyi viime vuonna pari energiajakeen keräyslaatikkoa sekajätelaatikoiden ohelle. Sekajätteen määrä omassa taloudessa putosi lähelle nollaa ja lähes kaikki "perusroska" menee nyt energiajakeeseen. MUTTA taloyhtiön roskatiloissa sekajätelaatikot yhä pursuavat täysinä ja energiajaelaatikoihin mahtuisi vaikka kuinka, eli ei ole ottanut tuulta alleen tuo keräys tässä taloyhtiössä. Kohta varmaan poistavat laatikot turhina.
Tuossapa tulikin jo esimerkki Turusta, ja itse Turun keskustassa asuvana voin siihen yhtyä. Meidän taloyhtiössä ryhdyttiin erottamaan energiajäte sekajätteestä pari vuotta sitten, ja sen jälkeen ainakin meillä on käynyt niin että sekajäteroskis täyttyy ehkä kerran parissa kuukaudessa eli sekajätteen määrä on tosiaan aika vähäinen. Energia- ja sekajätteen lisäksi taloyhtiössä kerätään paperi, pahvi, metalli ja lasi, muttei valitettavasti biojätettä. Syynä ilmeisesti se ettei Turun seudulla ole paikkaa, johon biojätteen voisi toimittaa. Tämä on tietysti vähän harmillista, osaisiko joku sano onko tähän tulossa muutosta?
"Energiajätteen voi viedä ilmaiseksi sellaiseen kauppakeskukseen, joka tarjoaa kuluttajien käyttöön omia keräyspisteitä. Pääkaupunkiseudulla kauppakeskusten ylläpitämiä kierrätyspisteitä on kolme: Viikin Prismassa, Iso Omenassa ja Sellossa"
Ja Ruoholahden Citymarketissa ja Itiksen Prismassa? Niissäkin on noita jäteastioita...
Loistava artikkeli, lukija kiittää! Itse asun omakotitalossa ja kannan energiajätteen kauppakeskuksiin. Takaluukussa odottaa jälleen useampi roskapussi kierrätystä mutta eipä tarvitse sekajätteeseen heittää kuin pieni hedelmäpussillinen roskia kerran viikossa. Listaan lisäyksenä Olarin Prisma, jossa erinomainen kierrätyspiste!
Joo hyvä juttu, oon ite taistellut noiden kuntien jätehuoltomääräyksien kanssa ja miettinyt tätä pääkaupunkiseudun ääliölogiikkaa kierrätyksen yms. suhteen.
En ole expertti sanomaan, mikä on paras tapa jätteiden kanssa toimimiseen, mutta jos jätehuoltomääräykset eivät painosta asuntoyhtiöitä yms. kiinnittämään huomiota jätteisiin, ei varmasti mikään tule muuttumaan.
Kampin kauppakeskuksen alakerrassa (kylläkin ihan itsaripaikassa, siellä parkkihallissa mistä ajetaan autolla sisään) on mielestäni myös piste. ainakin yleinen keräyspiste, muistaakseni myös energia.
meillä oli taloyhtiössä energiajäte ja se oli super suosittu MUTTA idiootit asukkaat olivat laiskoja ja heittivät kaiken sekajätteenkin siihen mukaan. Joten astia otettiin pois käytöstä.....
Kateudella luin tuota kokkolan (?) systeemiä, uskomatonta mihin tuloksiin päästään kun asia otetaan tärkeäksi ja se viestitään yhdessä kaikille.
Tähän asiaan toivoisin ylipäätänsä lisää huomiota ja painostusta meiltä kaupunkilaisilta, oli tulevaisuus sitten kierrätyksessä vaiko täyspoltossa, jotain asialle on tehtävä. Muuta kuin kasvattamalla ämmässuon valtaisaa masua...
Hei mahtavaa jos noita kauppakeskuksi on lisää, listataan tänne vaan kaikki! HSY:n asiakaspalvelu tiesi vaan kolmest, mutta eihän se tietysti niille kuulu. :)
Mutta vielä tuosta viestinnästä: sehän ei riitä, että jätekatokseen yhtäkkiä tulee uusi oranssi pömpeli, jossa lukee kryptisesti energiajae (hätäisempihän heittää sinne nimen perusteella käytetyt patterit ja akut..) vaan lajittelussa tarvitaan aika yksityiskohtaista selvitystä, motivointia ja jopa henkilökohtaista neuvontaa. Kukas sitä tarjoaisi? Isännöitsijällä lienee eväät perusohjeistuksen jakoon, mutta riittääkö se? Taloyhtiön hallituksella lienee tarkin käsitys yhtiön asukkaiden tarpeista, mutta riippuu ihan hallituksesta haluaako / osaako se tarjota henkilökohtaista opastusta. Hallitukset pyörivät täysin vapaaehtoisvoimin ja heidänkin joukossaan voi olla jopa lajittelun vastustajia. Pitäisikö taloyhtiöiden käytössä olla kunnallinen jätekonsultti?
Siinä vaiheessa, kun tekee mieli sanoa, että kansalaiset ovat idiootteja/laiskoja/ymmärtämättömiä jätteen lajittelun suhteen, ollaan menossa pusikkoon (ks. edellinen viestini ylempänä). Jätteiden lajittelu pitäisi tosiaan tehdä niin helpoksi, ettei siinä voi mokata, sillä aina joku on niin ymmärtämätön tai laiska, ettei hoida hommaa sääntöjen mukaan. Eli sen sijaan, että käytetään aikaa ja vaivaa kansalaisten hätistelyyn, pitäisi miettiä, voitaisiinko homma hoitaa ihan toisella tavalla.
Katja, sanoit "...mielestäni kannattaa rakentaa vain voimaloita, joilla on hyvä sähköntuotantosuhde." Miksi näin? Eikö oleellisempaa ole voimalan hyötysuhde kuin sähköntuottosuhde? Tuottamalla polttolaitoksessa pelkkää sehköä ei päästä ikinä niin korkeaan hyötysuhteeseen kuin yhdistetyssä lämpö- ja sähkövoimalassa (CHP). Eli silloin syntyy enemmän kasvihuonekaasuja per tuotettu energiayksikkö.
Anttoo, joo toki voimalassa pitää pyrkiä parhaaseen mahdolliseen hyötysuhteeseen, mutta sehän ei ole ristiriidassa sen kanssa, että sähköntuotannon suhteen pitäisi olla optimoitu. Sähkö on arvokkaampaa, sillä sen käyttötavat ovat monipuolisemmat kuin lämmön (sitä voi käyttää vaikka siihen lämmitykseen) ja pk-seudulla lämmöstä ei ole pulaa.
Koko energiapoltiiikka on kyllä ihan oman juttunsa arvoinen, mutta rajasin ihan tahallani voimaloiden kokonaishyötysuhteet pois tästä kirjoituksesta koska se vaatii sitten mm. turbiinien toiminnan avaamista ja siihen ei lukijoiden pinna ehkä olisi riittänyt. ;)
Kiitos kiinnostavasta ja informatiivisesta tekstistä! Asun Oulussa, ja täällä kerätään muovia. Mulle ei oikein ole selvinnyt mitä sillä tehdään, mutta kai se energiakäyttöön menee. Keräyspisteitäkin löytyy kolmisenkymmentä. En tiedä miten hyvin lajittelu ja jätehuolto Oulussa noin yleisesti toimivat, mutta itse ainakin olen tyytyväinen, kun oman taloyhtiön jätekatoksesta löytyvät melkein kaikki mahdolliset pöntöt biojätteestä muoviin ja pienmetalliin.
Kauppakeskuksissa näin Espoossa kerätään energiajätettä, ainakin Sellossa ja Iso-Omenassa on pisteet, olivatko nekin mukana neljässä Sorttiasemassa. Samapahan tuo on ottaa nyssäkkä mukaan samalla kun käy kaupassa. Erityisesti jos kauppa on automatkan takana, pussi vain takakonttiin ja menoksi.
Meillä on energiajätteen keräyksen vuoksi sekajäte kutistunut minimiin. Lähinnä jotkut kasvovoidepurkit ja vanhat hehkulamput (+ kahvipaketit) menevät sekaroskiin, eli sekajätettä käydään viemässä talonyhtiön roskakatokseen ehkäpä noin viisi kertaa vuodessa. Me lajittelemme aika tarkasti bio, kartonki, paperi, metalli, lasi jne jätteet, mikä itsessäänkin vähentää sekajätteen määrää ihan kivasti.
Energiajäteastiat talonyhtiöiden roskakatoksiin ja katsotaan kuinka käy!
Kiitoksia tärkeästä aiheesta, joka minun mielestäni on ollut aivan liian vähän esillä :)
Katja, ehdotus seuraavaksi postauksen aiheeksi: kyselepä esimerkiksi Ilmansuojeluyhdistyksen asiantuntijoilta, mitä mieltä ovat jätteenpoltosta.
Hyvä kirjoitus, kiitos siitä.
Itse omakotiasujana Espoossa ja kierrätys toimii mainiosti: portin pienessä 3 roska-astiaa - sekäjäte, energiajae ja Sitan QuattroSelect (Paperi, kartonki, lasi, metalli) ja tietysti kompostori biojätteelle.
Valitettavasti vallalla on ajatus ettei kierrätys onnistu omakotitalossa eli esim energiajae astiaa ei ole saatavilla mutta valitettavasti tämä on ihan puppua :)
Lisäksi homma ei ole edes vaivanloista :)
Terveisiä Kokkolasta, meillä on tosiaan suht hyvin järkätty jätehuolto. Mukavana lisänä ainakin yrityksiä koskeva 500 €:n sakko, joka napsahtaa jos ei lajittele...
Toki meilläkin tämän touhun voisi tehdä vielä helpommaksi ja paremmaksi. Lajittelupisteessä voisi olla enemmän keräysastioita mm. vaatteille ja elektroniikalle (jos joku oikeasti haluaa sen sieltä laatikosta viedä, niin sehän on vaan hyvä, uusiokäyttöön!). Joka kodissa voisi joutua lajittelemaan vielä erikseen eri astiaan omassa pihassa ainakin lasin ja metallin, ja kartongin, tai lajitella ne kolmanteen eri väriseen pussiin, niitä kun ei niin paljoa tule. Ylipäätään tulevaisuudessa kierrätystä pitäisi tehdä mahdollisimman helpoksi ihmisille: kierrätettävät omaansa, polttoon menevä omaansa ja biot omaansa, oman pihan roskalaatikkoon. Mitä helpompaa se on, sitä enemmän sitä tehdään.
Tekstissäsi oli muutamia asiavirheitä: sanot, että kaikki energiajäte pitää käsitellä ensin REF:ksi ja sitten listaat, että yksi energiajätteen käsittelytapa on massapolttolaitos. Massapolttolaitoksille vietävää jätettä ei tarvitse käsitellä, vaan ne pystyvät polttamaan sekalaista yhdyskuntajätettä sellaisenaan. Massapolttolaitoksille toimitettavaa jätettä ei myös välttämättä pitäisi kutsua energiajätteeksi. Tämä on tietysti hieman makuasia.
Toiseksi kritisoit ainakin jollain tasolla Suomen massapolttolaitoksia (mm. Vantaan Energian tuleva laitos), mutta samalla hehkutat miten muualla Euroopassa jätteitä poltetaan huomattavasti enemmän kuin Suomessa. Muualla Euroopassa massapolttolaitokset ovat nimenomaan se tapa, jolla jätteitä poltetaan. Rinnakkaispolttolaitokset ovat ihan suomalainen keksintö (kuten on muuten ylipäätään sähkön ja lämmön yhteistuotanto - en ole kyllä varma harrastetaanko muissakin Pohjoismaissa sitä, mutta Keski-Euroopassa ei ainakaan).
Jätteen poltto on ollut viime vuosina varsin paljon Suomessa esillä, kun vihdoinkin tänne on alettu rakentaa jätteen massapolttolaitoksia, jotka tarjoavat siis vaihtoehdon jätteen kaatopaikkasijoittamiselle. Lassila & Tikanoja ja muut yksityiset jäteyritykset pääosin vastustavat massapolttolaitoksia, koska niiden liiketoiminta perustuu monelta osin REF:n tuotantoon. Kunnalliset jätehuoltolaitokset pääosin puoltavat laitoksia. Journalismin näkökulmasta ei mielestäni kannattaisi luottaa suoranaisesti yritysten asiantuntijoiden näkemyksiin, koska he puhuvat aina omasta näkökulmastaan ja oman yrityksensä etujen mukaisesti. Ympäristökeskus voisi olla se parempi ja puolueettomampi asiantuntijaorganisaatio.
Jätteen massapolton vaikutuksista ihmisten kierrätysintoon on myös paljon keskusteltu. Keski-Euroopassa, jossa siis jätteitä nimenomaan massapoltetaan, myös jätteen kierrätys on korkeammalla tasolla kuin Suomessa. Näin ollen massapoltto ei ainakaan suoraan tarkoita kierrätysasteen laskua.
Suomen ympäristökeskuksen julkaisusarjassa on muuten syksyllä 2009 julkaistu hyvä selvitys jätteen polton ympäräristövaikutuksista, josta mm. selviää se, että ympäristönäkökohdista on merkittävää se, että mitä polttoainetta jäte korvaa (fossiilisia vai uusiutuvia ja mitä fossiilisia). En sitä äkkiseltään löytänyt, mutta linkkaan sen vaikka huomenna tänne, kun se on tallessa toisella koneella.
Sitten ihan loppukaneettina: hieman ärsyttävä toi sun tyylisi kirjoittaa, että esim. laitostekniikkaa sivuava kappale olisi jotenkin "boring". Älä luokittele / aliarvioi lukijoitasi ja meidän kiinnostuksenkohteitamme etukäteen, kiitos. Muutenkin tykkäisin neutraalimmasta tavasta kirjoittaa, koska kuitenkin kaikkinensa artikkelista paistaa läpi, että olet varsin noviisina perehtynyt sinulle uuteen aiheeseen etkä ole (luonnollisestikaan) pystynyt tutustumaan riittävän syvällisesti kaikkiin jätealan ja jätteenpolton kiemuroihin.
Pääkaupunkiseudun biojätteestä suuri osa menee kaatopaikalla kun kompostointilaitteisto ei toimi kunnolla.
Euroopassa poltetaan myös biojätteet.
Pilami, pahoittelen jos juttu oli makuusi liian amatöörimäinen, mutta pyrin ihan tarkoituksella tekemään jutusta sellaisen, että siitä saa itsenikaltainen tavis irti olennaisen. Muistaakseni olit alan ammattilainen (HSY:llä?), joten varmasti jutussa oli selitetty liikaa. Laita toki hyvä referenssejä tulemaan, aihe on kiinnostava.
Missä sitä poltetaan -kappaleessa aloitan sanalla "jäte" ja tähdennän kyllä, että massapolttoon syötetään nimenomaan sekajätettä, ei kierrätyspolttoainetta. Varmaan sen olisi saanut jotenkin selkeämminkin sanottua Pidin tärkeänä tuoda polttotavat esille rinnakkain mm. sen Lahden esimerkin takia. Rinnakkaispolton ja kaasutustekniikan suomalaisuuden totean samassa kappaleessa.
Euroopassa ollaan tosiaan Suomea edellä myös kierrätyksessä. Julkisilla paikoilla oli jo 10 vuotta sitten tarkat lajitteluastiat. Kyseenalaistankin myös sen, että Suomessa lajittelu ei ole pakollista. Jätteiden läjitys kaatopaikalle on tietenkin aina huonompi vaihtoehto kuin polttaminen.
Mielestäni minulla on kuitenkin ihan pätevät syyt muodostaa mielipiteeni pääkaupunkiseudun jätteenpoltosta. Puhuin monen eri tahon kanssa, en siis vain Lassila & Tikanojan. Kierrätys on saatu toimimaan muuallakin ja kritisoin Vantaan laitosta ennen kaikkea huonosta sähköntuotannosta, jota joudutaan parantamaan maakaasun polttamisella. Samaa mieltä Vantaan voimalasta on mm. Espoon Ympäristölaútakunnan puheenjohtaja Tiina Pursula (vihr.). Ympäristökeskuksen Risto Saarisen kanssa oli nimenomaan erittäin hyvä keskustelu siitä millaisia polkuja päätöksentekoon on.
TR, tämä biojätteiden hyödyntäminen onkin myös tutkittavien asioiden listalla!
Heheh, hauskaa kun ihmiset alkavat arvailla missä olen töissä. Haluan kuitenkin säilyttää anonymiteetin enkä kerro. Kerrottakoon kuitenkin, että en työskentele jätealalla, mutta ympäristöasioiden parissa kuitenkin. Tämä on vain mielenkiintoinen aihe, johon olen omasta mielenkiinnostanikin perehtynyt. Tässä joitain linkkejä asiaa koskeviin julkaisuihin:
http://www.ymparisto.fi/download.asp?contentid=54918
http://www.ymparistoyritykset.fi/files/yyl/pdf/Jatteiden_energiakayton_tarkastelu_energiatehokkuus_ja_materiaalivirrat_lopullinen.pdf (Tämä on ympäristöyritysten liiton tilaama selvitys ja ympäristöyritysten liitto on ympäristöalalla toimivien yritysten etujärjestö.)
http://joypub.joensuu.fi/publications/dissertations/okkonen_systems/okkonen.pdf
Vastaukseesi liittyen: onko muualla Euroopassa lajittelu pakollista ja jos, niin miten sitä valvotaan / mitä sanktioita lajittelemattomuudesta tulee? Kannatan itsekin lajittelun lisäämistä - en kuitenkaan omaa niin suurta uskoa Suomen kansaan, että luottaisin siihen, että kaikki alkavat todella lajitella jätteensä oikein. Sekaan kun mahtuu aina niitäkin, jotka omalla lajittelemattomuudellaan pilaavat muiden lajittelun (esim. heittävät biojäteroskikseen sekajätepussin - tällöin koko biojäteroskiksen sisältö päätyy kaatopaikalle).
Jätteenpolttoa voidaan tarkastella myös kuluttajia harhaanjohtavana "kierrätysmuotona". Ensisijaisesti pitäisi vähentää jätteen syntymistä. Polttaminen vähentää yllättävän vähän jätteen massaa riippuen poltettavan jakeen laadusta. Jäljelle jäävä tuhka on loppusijoitettava jonnekin, yleensä kaatopaikalle, sillä kaatopaikalla tuhkan mahdolliset valumavedet voidaan hallita. Olisikin mielenkiintoista tietää miten paljon oikeasti hyödytään jätteenpoltosta, mikäli tarkastellaan koko elinkaarta ottaen huomioon hyödyt ja haitat (mm. saatu energia, tuhkan loppusijoitus, lisääntyneet ilmansuojelukulut jätettä polttaville laitoksille).
Kun asuin Heinolassa yli 10 vuotta sitten, oli taloyhtiöni (noin 40 kerostaloasuntoa) jätteenkertäys järjestetty esimerkillisesti. Roskakatoksesta löytyi omat laatikot paperille, energiajätteelle, kartongeille ja pahville ja sekajätteelle. Lisäksi pihalla oli kaksi isoa kompostia, johon saattoi viedä biojätteen ja jonka tyhjennyksen ja huollon hoiti talonmies. Roskakatoksen seinällä oli selkeät ohjeet siitä mikä roska kuuluu mihinkin eikä mennyt aikaakaan kun lajittelu pienessä yksiössä sujui automaattisesti ilman sen suurenpaa lisävaivaa. Olin todella yllättynyt siitä miten energiajätteesen meni suurin osa jätteestäni ja sekajätettä syntyi vain pieni pussillinen viikossa. Olin järkyttynyt palattuani takaisin pk-seudulle ettei täällä ole järjestetty vastaavaa, eikä ole vieläkään.
Ystäväni tilasi viime vuonna oma-aloitteisesti taloyhtiöönsä Helsingissä energiajätelaatikon. Hän organisoi taloyhtiön avustuksella asukkaille myös pari info-tilaisuutta joissa annettiin ohjeita ja vinkkejä jätteen lajiteluun. Ja kävi jakamasa lajitteluohjeet kaikkiin talouksiin ja hoiti ohjeet roskakatokseen! :D
Kiitos erinomaisesta ja mielenkiintoisesta artikkelista!
Kommenteissa on paljon puhuttu siitä, kuinka yksittäisen henkilön/kotitalouden toiminta lajittelun suhteen vaikuttaa koko systeemin toimivuuteen. Haluaisin kuitenkin tuoda keskusteluun yritysten (esim. toimistot, hotellit jne.) ja erilaisten laitosten (esim. oppilaitokset, terveyskeskukset jne.) osuuden. Näissä paikoissahan jätettä syntyy päivittäin huomattavat määrät. Siivouksesta, ja näin ollen myös jätteen käsittelystä - roskiksista suurempiin keräysastioihin - vastaa yleensä joko kunnan siivouspalvelu ta yksityinen yritys.
Olen toiminut siivoojana sekä kunnallisella että yksityisellä puolella monissa erilaisissa paikoissa, ja täytyy sanoa, että käytäntöjen kirjo jätteenkäsittelyn suhteen on aikamoinen. Ei ole mitään hyötyä siitä, että toimiston työntekijät kuuliaisesti lajittelevat erilaiset jätteet omiin astioihinsa, jos sen jälkeen siivooja -joko esimiehensä ohjastamana tai oman päätöksensä mukaan - heittää kaikki jätteet samaan roskasäkkiin. Kun miettii näissä toimistoissa ja laitoksissa yhteensä syntyvän jätteen määrää, ei seikka ole mitenkään vähäpätöinen. Tiedottamisen ja kouluttamisen pitäisi siis ennen kaikkea alkaa siivousalan ammattilaisista
Selvitin Tampereen tilannetta ja jäteneuvonnasta varmistettiin se mitä epäilinkin, eli että kotitalouksien energiajätettä ei täällä kerätä.
pilami, mä olen siinä mielessä idealisti, että uskon siihen että jos jostain asiasta tehdään maan tapa se jossain vaiheessa menee perille. Saksassa on käsittääkseni oma lehmä ojassa eli ei juurikaan kaatopaikkamaata ja raaka-ainevaratntoja, joten kierrätyksellä saadaan hyvin tuettua materiaalihankintaa. Kiitos muuten noista linkeistä! Se eka olikin mulla jo tuolla refeissä.
prom, ehdottomasti kannattaa tarkastella sitä voiko oman talouden jätteen määrään vaikuttaa. Noita kysymyksiä voi muuten heittää sinne voimalan FAQ osastoon!
Outsapop, kiitos kokemuksen jakamisesta. Tosi paljon on aktiiivisten yksityishenkilöiden vastuulla. Näinhän ei pitäisi olla, mutta mahtavaa että tällaisia tyyppejä löytyy!
TT, hyvä pointti! Työpaikkojen kierrätys on kysymysmerkki ja riippuu täysin firman asenteesta lajittelua kohtaan. Edellisellä työnantajallani oli Green Office sertifikaatti, joka edellytti lajittelua, mutta kyllä siinä alkuun sai olla dyykkaamassa roskia pussista toiseen. Siivousfirma oli onneksi projektissa tukena ja informoi heti jos joku henkilö oli lajitellut väärin - ja kas pikkuhiljaa homma alkoi kehittyä niin että multa (leimauduin aika nopeasti roskanatsiksi) tultiin ihan kysymään että mihin mikäkin tuotos kuuluu.
Tarinatalo alkaa tänä keväänä tavoitella myös sitä Green Officea. Pidän myös tärkeänä että meidän yhteistyökumppanit ovat sertfioituja - WWF:lle toive, että lista voisi olla vähän paremmin jaoteltu. :)
Luna, juts. Eipä muuta kun viestiä vaan kunnan päätöksentekijöille että voisiko asialle tehdä jotain..
"Pirkanmaalla ryhdytään tositoimiin jätteiden energiasisällön hyödyntämiseksi. Tampereen Sähkölaitos Oy ja Pirkanmaan Jätehuolto Oy ovat syksyn aikana selvittäneet jätteitä hyödyntävän voimalan rakentamismahdollisuutta Tampereelle Hämeenkyrön voimalahankkeen kompastellessa."
"Hyötyvoimala- hankkeen ympäristövaikutusten arviointi on tarkoitus käynnistää heti alkuvuodesta." - toivottavasti tarkoitus käynnistää arviointi on jo vaihtunut sen oikeasti toteuttamiseen.
Enemmän infoa tästä Pirkanmaan Jätehuolto Oy:n sivuilla http://www.pirkanmaan-jatehuolto.fi/
Henk.koht. laitoin jo heti tuon luettuani mailia menemään k.o. firman toimitusjohtajalle kuin myös Tampereen Sähkölaitoksen kehitysjohtajalle - pienikin aktivismi on kai plussaa, en enää vaan jaksa olla asioista hiljaa ja odotella...