Lähijuomaa joulupöytään
Katja LahtiLähiruoasta puhutaan paljon, mutta lähijuomat ovat jääneet vähemmälle huomiolle. Viini on yksi niistä tuotteista, joille ei ole suoraan helppoa, kotimaista vaihtoehtoa. Muistan maistaneeni joskus 90-luvun lopulla suomalaista tilaviiniä: todella makeaa valkoviiniksi kutsuttua marjajuomaa, jota en ruoan kanssa olisi tarjonnut suurin surminkaan. Päätin selvittää, junnaako suomalainen marjaviinituotanto edelleen samoissa kantimissa.
Tilaviinit ovat ilmeisen epäseksikäs aihe. Niihin ei juuri mediassa tai ravintoloissa törmää, ei tuotteiden eikä elinkeinon kannalta, joten on pakko ottaa itse tilanteesta selvää viinialan erikoisagenttien, ViiniTv:n Ilkan ja Arton kanssa. Lähdimme ajelulle Hämeen Ammattikorkeakoulun viinitilalle Lepaalle rehellisen ennakkoluuloisina.
Meidät ottaa vastaan Lepaan viinikouluttaja, kellarimestari ja tuotantopäällikkö Jorma Virtanen, joka on tehnyt pitkän uran suomalaisen juomateollisuuden leivissä. Hän kertoo meille seikkaperäisesti viininvalmistuksesta, suomalaisesta alkoholipolitiikasta ja esittelee viinikellarin. Kellarissa on ihan oikeita puutynnyreitä, erilaisia mittareita ja sadoittain pulloja, joita pitää käydä kieputtamassa säännöllisin väliajoin ammattimaisin ottein. Lopuksi saamme maistaa shamppanjamenetelmällä tehtyä kauniin vaaleanpunaista kuohuviiniä. Sehän on... hyvää. Paljon kuplia, upea väri, miellyttävä maku. Vakuuttavaa!
Luomutuotanto mahdollista
Jorma Virtanen myöntää itsekin, että 15 vuodessa on menty hurjasti eteenpäin. Vuonna 1995, kun tilaviinien myynti vapautui ja viininvalmistuksesta oli mahdollista tehdä elinkeino, valmistuksen opetteluun kannatti alkaa satsata myös koulutusmielessä. Tarhatoimintaa ja kellaritekniikkaa on nyt opiskeltu ahkerasti ja suomalaisten raaka-aineiden käsittelystä on kertynyt arvokasta kokemusta. Tämä näkyy tuotteiden laadussa.
Luomuviiniksi kutsutaan tuotetta, joka tehdään luonnonmukaisesti kasvatetuista rypäleistä, mutta muita vaatimuksia käsittelylle ei ole. Voisi kuvitella, että marjapuskiin ja omenapuihin ei tarvitsisi kauheasti kajota. Ovatko Lepaan raaka-aineet luomua?
"Lepaan raaka-aineisiin torjunta-aineita käytetään vaihtelevasti. Luomutuotantoon on mahdollista siirtyä, jos ja kun kysyntää on," Virtanen muotoilee. Lepaalla ei siis sertifikaattia ole, mutta Suomesta löytyy ainakin yksi luomusertifioitu viinitila, Viiniverla Jaalassa.
Kuluttajan ongelmana saatavuus ja hinta
Kovin helppoa tilaviinien ostaminen ei ole: viinitiloja ei ole ihan lähimaastossani ja Alkosta tilaviinejä saa lähinnä tilaustavarana, tuotehaun perusteella vakiovalikoimassa on tarjolla vain yhden suomalaisen viinitilan hedelmäviinejä (marjaviinit sisältyvät Alkon asiakaspalvelun mukaan samaan kategoriaan). Marja- ja hedelmäliköörejä ei suoraan tiloilta saa myydä ollenkaan, mutta Virtasen mukaan hallituksella on pöydällään aloite myynnin vapauttamisesta. Päätöstä odotetaan vielä tällä kaudella.
Hintakin on perinteisiin rypäleviineihin verrattuna rapsakka: maistamamme kuohuviinipullo maksaa 29€, mikä tekee siitä luksustuotteen. Vertailun vuoksi kelvollista, espanjalaista luomucavaa saa alle 13 euron. On tietysti kuluttajasta kiinni, näkeekö suomalaisella lähituotteen hintansa arvoiseksi.
Joulupöytään suomalainen tilaviini tai marjalikööri on takuulla keskustelua herättävä hankinta - ovathan joulupöydän muutkin antimet suurimmaksi osaksi suomalaista. Haastankin kaikki, jotka asuvat suomalaisen viinitilan lähimaastossa, tutustumaan paikallisen yrittäjän tuotteisiin. Ei sitä koskaan tiedä, vaikka löytyisi uusi suosikki!
Ps. Helsinkiläisessä ravintola Nokassa Lepaan kuohuvaa on ihan listalla. Käykää kokeilemassa!
Lue lisää:
Reader Comments (5)
Marjalikööriä on tosi helppo tehdä (joskaan ei nopea), ja se on upea lahja joulupöytään. Meillä valmistui juuri kokeiluerä puolukkalikööriä syksyn sadosta, ja maistelun perusteella likööri oli jäädä pukinkontista pois, liian hyvää :)
En ole varma, onko laillista laittaa ohjeita esille, mutta tässäpä tämä, sensuroikaa tarpeen tullen:
puolukoita
vodkaa (käy muukin alkoholi, kunhan voltteja on yli 40)
sokeria
vettä
Puolukat vodkaan pulloon tai purkkiin. Annetaan seistä 2-3 kk huoneenlämmössä (tarkista, ettei neste pääse haihtumaan).
Survo puolukat vodkan sekaan, jotta mehu saadaan mahdollisimman hyvin talteen. Siivilöidään puolukkamäski pois.
Kiehutetaan vettä (n.2 dl per 0,75 l pullo vodkaa = litra n. 30 % likööriä) ja lisätään siihen noin 1-1,5 dl sokeria. Sekoitetaan sokerivesi ja vodka. Pullotetaan.
Tässä on sekin ilo, että syntynyt likööri ele lainkaan vastaavaa sokerilitkua kuin Alkossa myytävät, vaan maistuu aika raikkaalle. Kuulemma alle 30 prosentin liköörejä ei kannata tehdä (liekö säilyvyyskysymys?).
Ainakin meillä onnistui erinomaisesti. :)
Maisku, ihan totta että itsekin voi tuunata juomia oman maun mukaan! Voisko ne siivilöidyt marjat pakastaa vaikka jääpaloiksi ettei menisi hukkaan? Kyllä alkoholista saa puhua, mutta pontikankeittoon emme täällä kehota. ;)
- Katja
Hei!Tai sitten siitä mäskistä vois tehdä sorbettia:vähän vettä lisää+ehkä sokeria>kulhoon hileytymään pakkaseen>sekoita>hileytä>sekoita>pari vahdotettua munanvalkuaista>jäädytä ja siinä jälkkäriä.Ehkä ei pienille lapsill.
Kiitos vinkistä, meillä ei nimittäin keksitty, mitä mäskistä voisi tehdä, mutta esimerkiksi tuo sorbetti kuulostaa ihan loistavalta!
Just lähti joulusorbetti karpalomäskistä hileytymään pakkaseen,on meillä jo klassikko nuorison pyynnöstä.Menekki ollut taattu,vähän raikastaa oloa kaiken suolakalan ja suklaan jälkeen.Ihania,stressittömiä jouluvalmisteluja kaikille!