Älä usko mitään

Pidän tempauksista. Mielestäni kaikki pienten ihmisten voimannäytöt ja julkilausumat ovat kiinnostavia, mutta minua kiinnostavat myös tulokset. 90-luvun alusta lähtien järjestetty Älä osta mitään -päivä haastaa pohtimaan kulutustottumuksiamme. Mutta tavoitetaanko tällä oikeat ihmiset vai onko tarkoitus olla piikki viherpesuyritysten lihassa? Kysyin asiaa kampanjaa järjestävän Luonto-Liiton Titta Lassilalta.

1. Suomessa on jo paljon tiedostavia kuluttajia, jotka jo tarkkailevat hiilijalanjälkeään ja kulutustaan. Millä keinoin ÄOM-päivä tavoittaa shoppausholistit, joilla olisi eniten pohdittavaa?

"Yritämme oikeastaan tavoittaa kaikkia kuluttajia, myös niitä tiedostavia kuluttajia. Vihreästä kuluttamisesta on muodostunut trendi ja ihminen voi kuvitella olevansa ekologinen kuluttaja, mutta kuluttaminen ei tosiasiassa ole koskaan ympäristöystävällistä, ei vaikka kuinka ostaisi luomua ja reilua. Kulutustottumusten miettiminen tekee hyvää ihan kaikille."

"Käytämme sosiaalista mediaa viestin viemisessä ja tapahtumasivullamme on kampanjasta käyty hyvin keskustelua. Tuskin himoshoppaajat riemusta kiljuen lähtevät kampanjaan mukaan, mutta ehkä ajatus vähemmästä kuluttamisesta jää muhimaan. Kaikki, jotka jo yrittävät pienentää kulutustaan, tuntevat huonoa omaatuntoa, mutta se ei ole ensisijainen tarkoituksemme."

2. Älä osta mitään -päivän tavoitetta on vaikea mitata, jos verrataan esimerkiksi Earth Hour -tempauksen jälkeen julkistettaviin sähkönkulutustilastoihin. Onko ÄOM-päivällä konkreettisia, mitattavia tavoitteita? 

"Konkreettisia mittareita kuten myyntitilastoja ei ole mukana, niitä on vähän hankala järjestää. Tätä pitäisi kyllä miettiä."

3. Onko mitään, mitä ÄOM-päivänä saisi ostaa? Insuliinia? Bussilipun? Lounaan? Vuokraleffan?

"Päivän nimi on liian jyrkkä, englanniksi Buy Nothing Day on paljon positiivisempi. Ei tarkoitus ole lukita ihmisiä kotiin. Pointti ei myöskään ole ostamisen siirtäminen edelliseen tai seuraavaan päivään. Yritämme saada ihmiset edes yhden päivän ajaksi miettimään, että mitä jos en ostaisikaan mitään tai mihin sitä rahaa oikein kuluu. Suosittelemme aineetonta kulutusta ystävien tai perheen seurassa."

4. Tänä vuonna kampanjassa kyseenalaistetaan mainonta, joka johtaa kuluttajaa harhaan viherpesulla. Mistä mainonnan viherpesun oikein erottaa?

"Mainonta saa meidät haluamaan asioita, joita emme tarvitse, joten mainontaan pitäisi aina suhtautua kriittisesti. Tilannetta pahentaa se, että olemme kuluttajina laumaeläimiä: trendien perässä juostaan kritiikittä. Viherpesua kannattaa epäillä silloin, kun tuotteen vihreitä arvoja korostetaan alleviivaavasti ja päällekäyvästi. Silloin voi kysyä, mitä tuotteesta ei sanota."

"Kannattaa ottaa tuotteen alkuperästä ja raaka-aineista selvää ja nähdä vaivaa, sillä silloin tiedät, mitä ostat ja voit lähteä kartoittamaan vaihtoehtoja. Ehdottomasti kannattaa myös jakaa tietoa ja nostaa epäkohtia esiin."

5. Mitä neuvoja antaisit ihmiselle, joka lohtushoppailee eli hakee onnellisuutta shoppailusta?

"Ehdottaisin, että henkilö ottaisi pienen aikalisän ja miettisi, mitä hyvää elämässä jo on. Olemme täällä Suomessa suhteellisen hyväosaisia, mutta se ei ole lisännyt tyytyväisyyttä. Onnelliseksi tekevät asiat voivat olla ihmisiä, intohimoja tai omia taitoja. Kauniin mallin päällä oleva kaunis paita ei muuta ostajaa malliksi sen enempää kuin se tekee elämästä onnellisempaa. Se on vain paita."

Vastamainoksissa kisataan kritiikissä

Monille päivän parasta antia tarjoilevat vastamainokset. Tänä vuonna päivän teemana on vihreän mainonnan kritiikki. Tämä konkretisoituu kaikenikäisille avoimessa kilpailussa, jossa päähuomio on viherpesussa ja näennäisissa ekoteoissa. Voittajat julkaistaan huomenna perjantaina klo 18.

Mainoskupla-kilpailun parhaita töitä vuosien varrelta on koottu vastamainosnäyttelyksi Lasipalatsin Akkuna-galleriaan (Simonkatu 1, Helsinki). Näyttely on avoinna sunnuntaihin 28.11. saakka joka päivä klo 12-18.