Miltä mä näytän?
Hertta PäivärintaNaiset ja ulkonäkö. Yhdistelmä, josta keskusteleminen leimataan aina pinnalliseksi ja aivottomaksi, vaikka se vaikuttaa monen tytön ja naisen jokapäiväiseen elämään. Kuuden vaatteen haasteemmekin herätti kommentteja pinnallisuudesta ja pukeutumista kritisoitiin ylipäänsä turhaksi koreiluksi. Mutta helpottavatko paineet vanhempana?
Suomen Mielenterveysseuran ja Trendi-lehden Ihan mieletön -kampajan tutkimus osoittaa, että suurin osa kyselyyn vastanneista nuorista naisista kokee ulkonäön vaikuttavan onnellisuuteen. Ulkonäköpaineita aiheuttavat naisten omat vaatimukset, vastakkainen sukupuoli ja media. Kyselyyn vastanneista nuorista naisista melkein neljännes olisi valmis jopa veitsen alle ulkonäkönsä tähden.
Tytöt myös sairastuvat anoreksiaan yhä nuorempina, koska yhä nuoremmilla on paineita näyttää sievältä ja ulkonäön merkitys elämässä menestymiseen heijastuu myös pikkulasten tietoisuuteen. Ulkonäköpaineet ovat itsellenikin vaikea aihe. En haluaisi myöntää, että vielä teini-iän epävarmuusvuosien jälkeenkin kärsin niistä välillä. Millaisella valistuksella tällainen trendi oikaistaan?
Naisten ristiriitainen maailma kulminoituu naistenlehdissä: mainokset eivät edusta samaa todellisuutta kuin jutut: meille tarjotaan photoshopattuja malleja, jotka on valittu mainokseen juuri poikkeuksellisen kauneutensa ja vartalonsa takia. Mainokset taas kehottavat meitä ostamaan vartaloa muokkaavia vaatteita ja ihoa nuorentavaa kosmetiikkaa. Meidän pitäisi kelvata sellaisina kuin olemme, mutta tuotteiden markkinointi kertoo, että olet ruma ja varaa parantaa olisi. On sitten kokonaan toinen kysymys, miksi lehdet muokkaavat naiskuvansa niin epärealistiseksi – niiden sisältö koostuu kuitenkin tarkasti siitä, mitä lukija haluaa ja odottaa.
Helpottaako ulkonäköpaineista aiheutuva itsekritiikki aikuisena, jolloin medialukutaito on jo kehittynyt ja itsetunto kasvanut?
Paineet saattavat vanhempana näkyä eri tavalla, esimerkiksi valokuvista kieltäytymisenä. Ainakin näkyvässä ammatissa olevat naiset ovat vapaata riistaa arvostelulle, esimerkiksi opettajien kauneusleikkaukset ovat yleistyneet viime vuosina.
Kysyimme YLE:n kuuluttajanaisilta, ovatko he saaneet palautetta ulkonäöstään ja miten he ovat siihen suhtautuneet. Tv-kuuluttaja Anna-Liisa Tilus on saanut palautetta mm. hymyilemisestä: hän hymyilee palautteen antajien mielestä sekä liikaa että liian vähän. Tilus on myös joidenkin katsojien mielestä liian tumma. Herkimmin palautetta tulee, jos poikkeaa tavallisesta vaikka pukeutumisessa. Tilus pyrkii kuitenkin suhtautumaan palautteeseen neutraalisti. Myös ex-uutistenlukija ja aamutelevision juontaja Katri Vilppola on saanut negatiivista palautetta hymyilystä. TV-kasvo Hilla Blomberg sen sijaan sanoo ulkonäköön liittyvän palautteen olevan satuttavaa.
Kuulostaa siltä, että suomalaisella naisella on aikuisenakin tarkka koodisto siitä, miltä julkisuudessa pitää näyttää.
Uskon ja toivon, että ulkonäkövaatimuksista keskusteleminen purkaisi tätä asetelmaa ja poistaisi aiheen vähättelyä, sen sijaan että lisäisi niitä. Naistenlehtien kuvakäsitellyt mallit eivät saa olla esteettisiä standardeja, joita meidän tulisi tavoitella. Ne täytyy nähdä omassa kontekstissaan, mainoskuvina, joiden funktio on myydä jotain. Miten sitten uudenlainen suhtautuminen näihin kuviin saataisiin aikaiseksi? Pitäisikö jo peruskoulussa opettaa kriittistä mediakasvatusta, johon sisällytettäisiin photoshopin mahdollisuudet?
KUVAT: Flickr/ huldero, soundlessfall
Reader Comments (5)
En usko, että vanhemmiten tapahtuu mitään radikaalia siinä suhteessa, että jos on aiemmin halunnut saada itselleen varman ja hyvän olon miellyttämällä muita ulkonäöllään, niin varmaan sitä jossain määrin jatkaa aina. Mutta vanhempana menee helpommin kohti sitä, mikä itselle on mukavaa esim. pukeutumisesssa. Jos ei oikeasti tykkää käyttää korkokenkiä tai muita kiduttimia, niin ei niitä enää vanhemmiten käytä siksi että sääret tai figuuri näyttäisi enemmän lehdessä olevalta kuvalta. Se kuva tiedetään jo valheeksi.
Vastaavasti, jos ei ole nuorempanakaan pistänyt kauheasti painoa sille että koko maailma ihailee mua kun oon niin täydellinen, niin tuskin vanhempanakaan kehitys menee siihen suuntaan, vaan maltillisuus säilynee.
Se musta olisi tärkeää, että ihminen on realisti ulkonäkönsä suhteen. Esim. katsoo varsinkin vanhempana peilistä, sopiiko nää meikit tai tää meikkien määrä oikeasti mulle, tai sopiiko nämä vaatteet. Jos ei tiedä, kysyy joltain joka tietää. En tarkoita että tarvii sopeutua toissavuosisadan mummokuosiin heti nelikymppisenä, mutta valitettavasti näitä epäonnistuneita "ikiteinejä" näkee edelleen myös.
terv. Zepa, tällä viikolla 50 :-)
"On sitten kokonaan toinen kysymys, miksi lehdet muokkaavat naiskuvansa niin epärealistiseksi – niiden sisältö koostuu kuitenkin tarkasti siitä, mitä lukija haluaa ja odottaa."
Okei, joku kertokaa minulle mistä oikein löydän lehden, minkä sisältö olisi ulkonäkönormi-kriittistä? Aika paljon sellaista haluaisin lukea, mutta ei löydy ei.
"Naistenlehtien kuvakäsitellyt mallit eivät saa olla esteettisiä standardeja, joita meidän tulisi tavoitella. Ne täytyy nähdä omassa kontekstissaan, mainoskuvina, joiden funktio on myydä jotain."
On minusta oikein suhtautua kriittisesti mainonnan syihin ja tarkoituksiin, mutta vaikka tiedostan, että mainoskuvat yrittävät myydä, ongelma on juuri siinä millä keinoin ne myyvät. Siis niiden sisältö itsessään on jo ongelmallista. Ei auta tajuta, että tuo puolialaston nainen on heitetty auton konepellille, koska "seksi myy". Pitää tajuta, että tämä mainosten kuvakieli yhdistää seksikkyyden (ja onnellisuuden ja rakkauden) laihuuteen ja streotyyppiseen kauneuteen. Tämä itsessään on vahingollinen viesti, vaikka osaisinkin jättää auton ostamatta.
Kirjoitin tämän inspiroimana mediakriittisyydestä:
http://paljettivallankumous.blogspot.com/2010/10/paskasta-mediasta.html
Kiitos kommenteista! Hyviä pointteja molemmilla. Ja onneksi olkoon Zepa!
Virpille: Ensimmäiseen kysymykseen tarjoaisin vastaukseksi Uutta Mustaa :) !
Toinen huomiosi on sitten vähän kinkkisempi. Mainosten ilmaisukeinot ovat usein syvältä ja niihin pitää suhtautua kokonaisuutena kriittisesti, mutta niin kauan kun näitä vahingollisia viestejä esiintyy, kannattaa lapset ja nuoret opettaa myös suhtautumaan niihin.
Kiitos myös linkistä. Mielenkiintoinen blogi teillä!
Hyvä keskustelunavaus! En ole Hertta kyllä aiemmin ajatellut, että Uusi Musta olisi jotenkin erityisen kriittinen naisten kauneusihanteita kohtaan. Keskittyminen ruokaan, muotiin ja kosmetiikkaan vaikka ne olisivat ekologisia ei minusta vielä tarkoita sitä, että ollaan kyseenalaistettu normatiivista naiskuvaa, vaan pikemminkin vahvistettu sitä. Mutta nyt on keskustelu avattu, tätä lisää! :)
Susie Orbach puhuu viisaita ulkonäköpaineista:
http://www.timesonline.co.uk/tol/life_and_style/health/article5547256.ece
Keskustelun avaus tämä tosiaan vain oli. Ainakaan meidän sivuilla ei esiinny ketään photoshoppattuna. Lähinnä kuvia meistä :)