Hyvästi, tonnikala
Katja LahtiLiikakalastus uhkaa ajaa monia eri kalalajeja sukupuuttoon. Uhkia löytyy joka puolelta maailmaa, myös EU:n vesiltä: sinievätonnikalan on ennustettu loppuvan Välimerestä jo parin vuoden sisään ja Itämeren turska kamppailee samasta kohtalosta. Liikakalastuksen lisäksi kalakantoja verottaa myös laiton kalastus, jonka osuus YK:n elintarvike- ja maatalousjärjestön (FAO) mukaan on jopa 30 % maailman kokonaissaaliista.
Kuva: The End of the Line-sivusto
Kestämättömän kalastuksen seurauksista on tehty pysäyttävä dokumenttielokuva The End of the Line (traileri alla), jonka rahoittivat Iso-Britannian Channel 4 yhdessä riippumattomien, voittoa tavoittelemattomien tahojen kanssa. Dokumentissa muun muassa todetaan, että kaikki syötäväksi kelpaava kala loppuu nykyisellä riistolla vuoteen 2048 mennessä. Elokuva esitetään YLE TV1:llä 4.3. klo 21:50-22:42, uusinta 5.3. Lisätietoa elokuvan sivustolta.
Kaupat ja ravintolat tarjoilevat edelleen uhanalaisia kaloja, vaikka voisivat samalla mentaliteetillä myydä sarvikuonopihviä norsunluulautasilta. Onko kyse tiedon, poliittisen tahdon vai moraalin puutteesta? Oli syy mikä tahansa, lopputulos on sama: jos poliitikot, kalateollisuus ja kalastajat eivät välitä seurauksista, vastuu jää taas kerran kuluttajalle.
WWF on julkaissut kalaoppaan (pdf), joka ohjaa kestävästi pyydetyn kalan ostamisessa. Suositus (vältä, mieti, suosi) on merkitty oppaaseen liikennevalovärikoodeilla. Oppaasta on saatavilla myös tiivis, lompakkoystävällinen printtiversio (tilaa omasi täältä). Kalaoppaan ohjeet tiivistetysti tässä:
- Älä osta liian pieniä ja nuoria kaloja. Kalakannan säilymiselle on tärkeää, että kalat ehtivät kasvaa kyllin suuriksi lisääntyäkseen edes kerran ennen kuin ne pyydetään.
- Uskalla kokeilla jotain uutta! Vaihtele kalalajeja, jolloin suosituimpiin lajeihin kohdistuvat paineet pienenevät.
- Syö ravintoketjussa alaspäin! Jätä suuret petokalat rauhaan ja syö enemmän pieniä, nyt pääosin eläinten rehuksi päätyviä lajeja, kuten sardiineja.
- Vältä ostamasta syvänmerenlajeja, koska ne ovat erityisen herkkiä liikakalastukselle. Syvänmerenkalastus on edelleen suurilta osin rajoittamatonta ja lajeja voi olla esimerkiksi pakastetuissa kalatuotteissa.
- Älä osta uhanalaisia kaloja tai äyriäisiä. Tsekkaa vaikka Greenpeacen laatima punainen lista.
- Suosi kotimaista ja paikallisten kalastajien pyytämää kalaa, koska se vähentää kuljetuksesta aiheutuvia ympäristöhaittoja. Kala on tällöin usein myös tuoreempaa kuin kaukaa kuljetettu kala.
- Kysy ja anna palautetta! Siirtämällä painetta kauppiaalle, levität tietoa kestävästä kalastuksesta ja teet palveluksen kanssakuluttajille.
- Kysy MCS-ympäristömerkittyjä kalatuotteita! Koko maailman kaupoissa ja ravintoloissa on myynnissä jo yli 2000 MSC-tuotetta.
The MSC's fishery certification program and seafood ecolabel recognise and reward sustainable fishing. We are a global organisation working with fisheries, seafood companies, scientists, conservation groups and the public to promote the best environmental choice in seafood.
Toinen bulletti on itse asiassa aika tärkeä. Jos et ole koskaan syönyt muuta kuin kirjolohta, kokeile lajeja, joille opas antaa vihreää valoa, ahventa, kuhaa, haukea, kampelaa, kuhaa, lahnaa, kilohailia ja silakkaa. Merikaloja sopii kokeilla vaikka sushiin.
Katso myös Nooran juttu suomalaisten kalojen syöntisuosituksista.
Reader Comments (8)
Tuo Greenpeacen punainen lista ei aukea :/
Hmh, ehtiköhän joku meistä jo korjata sen kun mulla aukeaa?
Todennäköisesti ehti, sillä nyt se aukeaa minullakin :)
" ahventa, haukea, kampelaa, kuhaa, lahnaa, kilohailia ja silakkaa. Näitä sopii kokeilla vaikka sushiin."
Ei ehkä kannata neuvoa ihmisiä syömään järvikaloja raakana (sushissa kala on yleensä raakaa)! Niistä voi saada loistartunnan.
Pitää paikkansa, kiitos tarkkaavaisuudesta! Korjasin sanamuotoa, ettei kukaan haksahda.
Kannattaa tosiaan kysellä paikallisten pienkalastajien perään. Kala on monesti parempaa kuin mudalta maistuva marketin kalatiskiltä löytyvä, ja taatusti vihreämpää. Meillä kala tulee omaan autoon suoraan rannasta - ympäristöä rasittaa silloin vain oma henkilöauto ja kalastajan vene. Hintakin usein kohdallaan.
Tuohon Greenpeacen lturskatiedotteeseen viitaten, omat lähteeni sanovat, että Itämeren turskakiintiöt ovat mukavasti kasvussa ja kiintiöitä ollaan jouduttu nostamaankin kalojen runsauden vuoksi. Muilla alueilla turskan liikakalastus on tosin täyttä totta, joten jos turskaa haluaa, ehdottomasti kotimaista. Mitä noita lähteitä katselin, niin lähes kaikki olivat jo muutamia vuosia vanhoja, ehkä asia on sitten muuttunut. Itse en ole niinkään perehtynyt, mutta vanhemmat työkseen...
Pakastaminen tuhoaa loiset kaloista ja siksi raaka kala kannattaa pakastaa alle -10 asteessa vuorokauden ajan ennen syömistä. Raa'an kalanhan voi pääsääntöisesti pakastaa maustettuna.
Viime vuoden jostain urheilijakalastajasta muistan lukeneeni, että turskakannat tosiaankin ovat kasvussa (kyseessä oli tiivistelmä juuri silloin ilmestyneestä jonkun tahon tutkimuksesta, lehteä en nyt heti löytänyt käsiini). Jos oikeasti alkaa miettimään, niin se, että monet ihmiset kävisivät hakemassa kalansa järveltä, käyttäen siinä venettä sekä henkilöautoa ei varmasti ole ekologisin vaihtoehto. Materiaaliset hankinnat, kaiken maailman pelastusliiveistä, kaikuluotaimen kautta polttoainekustannuksiin ajateltuna ympäristökuormitus onkin aikamoista verrattuna siihen, että kalatiskille ilmaantuvat yksilöt on kuitenkin kalastettu keskitetysti jo ihan sen takia, että mahdollisimman pienet kustannukset takaavat mahd. pienet päästöt ainakin verrattuna siihen että pitää olla oma vene jolla sitten kerran viikossa käy jallittamassa sen kalan tai pari. Mutta se on kyllä totta että paremmaltahan se maistuu. blaah johan tuli tekstiä, en nyt tiiä kui selkeää sellasta mutta menköön